13.11.2017
Tuberkuloosin esiintyvyys Suomessa vähenee edelleen. Vuonna 2016 tautiin sairastui kuudesosa vähemmän (231) kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan tuberkuloosin saa yhä useammin ulkomaalaistaustainen henkilö. Tuberkuloosin tavallisin muoto on keuhkotuberkuloosi. Tuberkuloosi voi kuitenkin ilmetä missä tahansa elimessä. Keuhkotuberkuloosin oire on pitkittyvä, jopa kuukausia kestävä yskä ja limainen yskös.

Tuberkuloosin esiintyvyys Suomessa vähenee edelleen. Vuonna 2016 tautiin sairastui kuudesosa vähemmän (231) kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan tuberkuloosin saa yhä useammin ulkomaalaistaustainen henkilö. Tuberkuloosin tavallisin muoto on keuhkotuberkuloosi. Tuberkuloosi voi kuitenkin ilmetä missä tahansa elimessä. Keuhkotuberkuloosin oire on pitkittyvä, jopa kuukausia kestävä yskä ja limainen yskös. 

Työterveyshuolto mukana tuberkuloosin torjunnassa

Torjuntaohjeita tuberkuloosista on päivitetty tartuntatautilain mukaisesti. Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja pieniä lapsia hoitavat (mukaan lukien harjoittelijat), jotka tulevat erittäin korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maasta seulotaan keuhkotuberkuloosin varalta. Seulonnasta vastaa työnantaja.  Työterveyshuollon rooli kasvaa taudin torjunnassa, sillä 64 % viime vuoden tuberkuloositapauksista todettiin työikäisillä (15–59-vuotiailla) ja työvoiman liikkuvuus eri maista lisääntyy myös.

Diagnostiikan kehittymisestä monia etuja

Laboratoriodiagnostiikan kehittyessä tuberkuloosin aiheuttajabakteeria (Mycobacterium tuberculosis) voidaan tutkia entistä nopeammin. Kokogenomisekvensoinnilla (WGS, whole genome sequencing) voidaan selvittää taudinaiheuttajabakteerin koko genomin emäsjärjestys. Uudella menetelmällä saadaan selville muun muassa mikä lääke toimii tuberkuloosin hoidossa ja onko bakteeri vastustuskykyinen tietyille lääkkeille. Lisäksi genotyyppitiedolla selvitetään, onko kyseessä epidemia vai yksittäinen tapaus. Geenitiedon lisääntyessä opitaan yhä tarkemmin tulkitsemaan saatua tietoa. THL käyttää entisiä menetelmiä tarkempaa kokogenomisekvensointia myös MRSA (Metisilliiniresintentti Staphylococcus aureus) –tartuntaketjujen selvittämisessä.

Legionelloosin havaitsemiseen tarvitaan valppautta

Legionelloosi tautina voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen. Ihminen saa tartunnan hengittäessään legionellabakteereja sisältävää aerosolia. Perussairaudet, korkea ikä ja tupakointi lisäävät sekä sairastumisen että vakavan taudin riskiä. Suomessa diagnosoidaan legionellatartuntoja vähemmän kuin esim. Ruotsissa ja Norjassa. Legionelloosi ei liity ainostaan matkailuun, vaan se voi liittyä myös sairaala- ja laitoshoitoon, työntekoon tai tavallisen kodin arkeen. Terveydenhuollon on hyvä muistaa legionellan mahdollisuus. Paras menetelmä taudin tunnistamiseksi on virtsan antigeenitesti ja hengityseritteiden legionellaviljely yhdessä. Taudin torjunnassa vesijärjestelmien huollon ja puhdistuksen ohella on hyvä muistaa käyttövesien lämpötilasuositukset: lämmin vesi vähintään 50-55 C ja kylmä vesi alle 20 C.

Näistä ja monista muista ajankohtaisista aiheista keskustellaan XXX Valtakunnallisilla Tartuntatautipäivillä 13.-14.11.2017. Tartuntatautipäivät järjestää STM, THL ja Filha ry.

Lisätietoa

Terhi Hulkko (median yhteydenotot)
Tiedottaja

Infektiotautien torjunta ja rokotukset
THL
P. 029 524 8691
etunimi.sukunimi@thl.fi

Päivi Pyykkölä
Koulutuspäällikkö
Filha ry
P. 040 5356379
etunimi.sukunimi@filha.fi

XXX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät, ohjelma
http://www.filha.fi/sites/default/files/pysyvat_liitteet/low3_30580731_tartuntatautipaivien_ohjelma_2017_valmis.pdf
Filha

Tuberkuloosi
https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/tuberkuloosi
THL

Legionella
https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/legionella
THL