Lähtötilanne ja koulutukset

Suomessa tuberkuloosin ilmaantuvuus on vuodesta 2001 lähtien ollut alle 10/100000. Matalan ilmaantuvuuden maassa TB-tilanne voi vaihdella suurestikin alueesta riippuen ja esimerkiksi paikallinen miniepidemia voi heilauttaa vuositilastoja selvästi. Vuonna 2007 tilastointijärjestelmä muuttui siten, että mukaan otetaan myös tapaukset, jotka täyttävät kliiniset kriteerit ja saava täyden hoidon. Tuberkuloositapausten määrä ja ilmaantuvuus sairaanhoitopiireittäin 2006-2007 on esitetty taulukossa 1.

Sekä valtakunnallisesti että alueittain tärkeimpiä tuberkuloosihaasteita ovat taudin varhainen epäily ja tehokas hyvä hoito sekä tartunnan leviämisen ehkäisy. Haastavimpia potilasryhmiä ovat päihdeongelmaiset, maahanmuuttajat, lääkeresistenttiä tautia sairastavat ja iäkkäät henkilöt. Vuonna 2006 STM julkaisi valtakunnallisen TB-ohjelman, joka antaa suuntaviivat ja toimii käytännön oppaana TB-työssä. Samana vuonna BCG-rokotukset kohdistettiin riskiryhmiin kuuluville lapsille.

Filha järjesti sairaanhoitopiirien kanssa yhteistyössä 13 alueellista TB-koulutusta eri puolilla maata vuosien 2007-2008 aikana. Koulutusten aikataulu ja ohjelmat on esitetty omalla sivullaan. Tilaisuudet olivat pääsääntöisesti ½ päivän mittaisia, kaksi tilaisuutta järjestettiin kokopäiväisenä. Sairaanhoitopiirit huolehtivat tilaisuuksien käytännön järjestelyistä sekä suunnittelusta ja Filhan asiantuntijat osallistuivat ohjelman suunnitteluun, esitysten pitoon sekä keskusteluihin. Filhan toimintaa rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Tavoitteet

Valtakunnallisen TB-ohjelman mukaisesti STM velvoitti sairaanhoitopiirejä laatimaan alueelliset TB-ohjelmat tai ohjeistot vuoden 2007 loppuun mennessä. Koulutustilaisuuksien tavoitteena oli tehdä valtakunnallista TB-ohjelmaa tutuksi, antaa perustietoa tuberkuloosista sekä edesauttaa sairaanhoitopiirejä omien alueellisten ohjelmien teossa ja vahvistaa paikallistoimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä.

Osallistujat ja esiintyjät

Koulutuksiin osallistui yhteensä 953 henkilöä. Vaihteluväli oli 38-126 osallistujaa / koulutus. Osallistujia toivottiin mahdollisimman monelta alalta kattaen muun muassa terveydenhuollon, sosiaali- ja päihdehuollon sekä opetusalan. Kohderyhmien tavoittaminen toteutui vaihtelevasti eri sairaanhoitopiireissä. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto osallistujista sairaanhoitopiireittäin.

Koulutusten ohjelmat oli suunniteltu siten, että lähes kaikki esitykset olivat Filhan edustajan esitystä lukuun ottamatta paikallisten asiantuntijoiden pitämiä. Esiintyjiä oli keskimäärin 7 koulutusta kohden ja he edustivat sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon asiantuntemusta. Esiintyjiä oli myös saatu muun muassa päihdehuollosta, vastaanottokeskuksesta ja vankeinhoitolaitoksesta.

Palautteet

Tilaisuuksissa kerättiin osallistujilta palautetta Filhan tekemän palautekaavakkeen avulla. Yhdessä tilaisuudessa käytettiin omaa palautekaavaketta, jonka kysymykset poikkesivat Filhan kaavakkeista. Saatujen palautteiden määrä vaihteli huomattavasti ja riippui muun muassa siitä kuinka aktiivisesti tilaisuuden aikana ja lopussa osallistujia kehotettiin täyttämään kaavakkeita. Palautekaavakkeiden vastausprosentti oli 26% (248 / 953) ja vaihteluväli 5-43%.

Yhteenveto palautteista

Palautekyselyyn vastanneista 40% (79/200) oli hyödyntänyt valtakunnallista TB-ohjelmaa työssään. Käytetyimmät osiot olivat eristyshoitoa, lääkehoitoa, valvottua hoitoa, kontaktiselvityksiä sekä torjuntatoimia ja riskiryhmiä koskevat ohjeistot. Näitä oli sovellettu muun muassa potilaan hoidossa ja ohjauksessa, osastotyössä, peruskoulutuksessa, alueellisten ohjeistojen laadinnassa, esitysten teossa, oman tiedon päivityksessä sekä konsultaatioissa.

Koulutusten tärkeintä antia koettiin olevan yleisen tuberkuloositietoisuuden lisääminen, valtakunnallisen TB-ohjelman esittely sekä tietojen päivitys ja viimeisimpien tilastojen esitys. Lasten tuberkuloosiasiat, kontaktiselvityksen tekeminen, valvotun hoidon järjestäminen ja riskiryhmien tunnistaminen nousivat käytännön aiheista esiin.

Lisäkoulutusta kaivattiin muun muassa eristys- ja suojaustoimista, laitosaltistumisten selvittelystä, työntekijöiden altistumisesta, lasten tuberkuloosista, Mantoux-testin tekemisestä, TB-tilanteesta ja uhkasta itärajan takana, XDR/MDR-tuberkuloosista ja lääkehoidosta, ikäihmisten ja laitospotilaiden tuberkuloosista sekä IGRA- ja PCR-testeistä. Ammattikorkeakouluihin sekä työterveyshuollon ja päihdehuollon toimijoille toivottiin lisää tuberkuloosikoulutusta. Itä-Suomessa toivottiin lisää tartuntatautien ehkäisyhankkeita Karjalaan.

Oman alueen TB-työn kehittämiseen esitettiin paljon toiveita ja ideoita. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille toivottiin lisää vuoropuhelua, parempaa tiedonkulkua ja yhteistyötä sekä selkeämpää vastuunjakoa ja yhteisiä pelisääntöjä ja ohjeistoja. Yhteystietojen ja yhteistyöverkostojen päivitys huomioiden myös kolmannen sektorin toimijat koettiin tärkeäksi.

Palautteissa tuotiin myös esiin, että koulutus herätti ajattelemaan ja antoi tilaisuuden vaihtaa mielipiteitä ja tavata eri toimipisteissä työskenteleviä ihmisiä.

Filha:n työntekijöiden raporttien satoa

Tilaisuuksissa käytiin vilkasta keskustelua ja tuotiin käytännön työn haasteita esiin. Tuberkuloosia ajatellen ongelmaksi koettiin muun muassa se, että ulkomaalaissyntyisillä tilapäistyöntekijöillä ei ole systemaattista työterveystarkastusta, tai että lasten parissa työskenteleviltä riskiryhmiin kuuluvilta työntekijöiltä ei katsota thx-kuvaa ja anneta tietoa tuberkuloosista. Vankien, etenkin HIV-positiivisten ja ulkomaalaissyntyisten, thx-kuvaus vankiloiden tulotarkastusten yhteydessä saattaa jäädä tekemättä. Joissakin paikoissa pohdittiin >75-vuotiaiden laitospotilaiden thx-kuvatarkastuksen toteutusta ja siitä saatavaa hyötyä.

Valvotun hoidon loppuunsaattaminen avoterveydenhuollossa on jatkuvasti haasteellista ja edellyttäisi yhteistyön lisäksi lisäresursseja. Hyväksi toimintatavaksi oli muun muassa koettu valvotun hoidon vastuuhoitajan vaihto saattaen, jolloin perusterveydenhuollon hoitaja tulee osastolle tapaamaan potilasta ennen kotiutusta.

Mantoux-testi ja BCG-rokotukset herättivät lähes poikkeuksetta vilkasta keskustelua ja monessa sairaanhoitopiirissä suunniteltiin Mantoux-testien keskittämistä. Lasten tuberkuloosista on nyky- Suomessa vähäisesti kokemuksia.

Potilaiden opastus ja informointi myös kirjallisesti koettiin tärkeäksi ja siihen kaivattiin materiaalia. Joissakin paikoissa on kontaktiselvitysten yhteydessä käytössä kirjallinen tiedote altistumisesta ja ohje jatkotarkastuksista. Monessa tilaisuudessa toivottiin maahanmuuttajille TB-oppaita eri kielillä ja korostettiin tulkkipalvelujen käytön tärkeyttä hoidon aikana.

Oheismateriaali ja esityspankki

Filha valmisteli koulutuksia varten oheismateriaalia eli tiivistelmiä seuraavista aiheista: sairaanhoitopiirin TB-ohjelma, riskiryhmätoimet tuberkuloosissa, valvottu hoito, valvotun hoidon seurantakaavake, tuberkuloosipotilaan kontaktiselvitys ja kontaktikartoituskaavake. Esiintyjien luvalla esityksistä on koottu kooste, jossa on muutama esitys kustakin koulutuksen aiheesta eri puolilta Suomea. Tarkoituksena on, että osallistujat ja muut alan työntekijät ja opiskelijat voivat hyödyntää tätä materiaalia omissa toimissaan. Oheismateriaali ja esityspankki löytyvät Filhan nettisivuilta.

Päätelmät ja jatkotoimenpiteet

Kuten aina, koulutukset tavoittivat vain osan terveydenhuollon ja muiden alojen työntekijöistä, ja palautteiden antajien joukko oli vielä pienempi. Keskusteluista ja palautteista päätellen tiedon tarve tuberkuloosista on kuitenkin ilmeinen ja nämä tilaisuudet toimivat herättäjänä ja pään avaajana sekä yhteistyölle että paikallisten verkostojen toiminnalle.

Oheismateriaali ja esityspankki ovat vapaasti käytössä ja valtakunnallisen TB-ohjelman ja alueellisten ohjeistojen kautta tuberkuloositietoa on laajalti tarjolla alan toimijoille. Tiedon ylläpito, taitojen kehittäminen ja motivaation vahvistaminen edellyttävät kuitenkin edellä mainittujen lisäksi säännöllistä paikallisesti järjestettyä koulutusta, jossa käsitellään ajankohtaisia työhaasteita ja esitetään viimeisimpiä tilastoja.

Keväällä 2008 järjestettiin valtakunnallinen TB-koulutus pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden parissa työskenteleville. Koulutuksen yhteenveto ja oheismateriaali on Filhan nettisivulla. Filha ry ja Duodecim ovat tehneet yhteistyössä Terveysportissa vuoden 2008 lopussa julkaistun tuberkuloosin verkkokurssin. Se on tarkoitettu alan työntekijöiden ja opiskelijoiden joko itsenäiseen tai ryhmäkoulutukseen sekä käytännön tietolähteeksi. Filha ja Heli ry ovat tehneet potilasohjauksen ja väestövalistuksen avuksi kaksi TB-opasta, joista vuoden 2009 aikana saadaan maahanmuuttajille erikielisiä versioita.

Vuoden 2008 lopulla sairaanhoitopiirien TB-vastuuhenkilöille on lähetetty seurantakysely, jolla selvitetään sairaanhoitopiirien TB-ohjelmien tilannetta ja toimivuutta sekä muun muassa eristystiloja ja toimintakäytäntöjä. Tuberkuloositoimia avoterveydenhuollon näkökulmasta selvitellään vastaavasti tekemällä otoskysely shp-koulutuksiin osallistuneille vuoden 2009 alussa. Näistä kootaan yhteenvetoraportti.

Kiitokset

Lämpimät kiitokset kaikille sairaanhoitopiirien TB-koulutuksissa mukana olleille järjestäjille, esiintyjille ja osallistujille sekä tärkeää tietoa ja viestejä palautteiden kautta antaneille. Kiitokset kaikille TB-vastuuhenkilöille, jotka osallistuvat seurantakyselyyn ja oman alueensa TB-toiminnan kehittämiseen. Kiitämme sosiaali- ja terveysministeriötä, jonka tuella valtakunnanlaajuinen koulutusten sarja oli mahdollista toteuttaa.

Filha ry:n TB-koulutusryhmän puolesta 28.11.2008

Iiris Rajalahti
LT, projektilääkäri