muokattu: 15.5.2020

Uniapnea

Uniapnea on sairaus, jossa yönaikainen hengityshäiriö  alentaa päiväaikaista toimintakykyä ja lisää riskiä mm liitännäissairauksille ja onnettomuuksille. Uniapneaa pidetään yleisyytensä vuoksi nykyään yhtenä kansantaudeistamme.

Yleisyys ja oireet

Uniapneaa sairastaa Suomessa noin 300 000 ihmistä, mutta 80 % sairastavista arvioidaan olevan vielä ilman diagnoosia. Uniapneaa esiintyy miehillä enemmän kuin naisilla, vaikkakin vaihdevuosien jälkeen naisten uniapnean esiintyvyys kasvaa selvästi.

Perinteisesti uniapneaa on pidetty keski-ikäisten ylipainoisten miesten tautina, mutta nykyisin tiedetään uniapnean olevan sateenvarjotermi monelle eri syystä johtuvalle unenaikaiselle hengityshäiriölle, jolloin oirekuvakin voi olla moninainen.

Uniapnean tyypillisin päiväaikainen oire on väsymys ja torkahtelu, ja yönaikaisista oireista tavallisimmat ovat kuorsaus ja toisten toteamat hengityskatkokset. Oireita on kuitenkin monia, esimerkiksi yöhikoilu, yölliset WC-käynnit, aamupäänsärky, mielialan lasku ja aloitekyvyttömyys. Varsinkin naisilla uniapneaa hoidetaan usein ensin mielialahäiriönä.

Mistä uniapnea johtuu?

Ylipainon lisäksi uniapnea voi johtua rakenteellisista tekijöistä, kuten ahtaista ylähengitysteistä, alaleuan väärästä purennasta tai muista sairauksista kuten kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai testosteronin liikatuotannosta.

Miten uniapnea todetaan?

Uniapneaa epäiltäessä voidaan tehdä arvio todennäköisyydestä siihen tarkoitukseen kehitetyllä kyselylomakkeella (STOP-BANG). Uniapnean diagnoosia varten vaaditaan huolelliset tiedot oireista, muista sairauksista ja elintavoista. Diagnoosin voi luotettavasti kuitenkin tehdä ainoastaan unirekisteröinnillä, joka nykyisin tehdään pääosin kotona.

Unirekisteröinnin tulos arvioidaan yönaikaisten hengityskatkoksien määrästä. Uniapnea luokitellaan sen mukaan, kuinka paljon hengityskatkoksia on keskimäärin tunnissa koko yön aikana (AHI, apnea-hypopnea -indeksi). AHI on normaalisti < 5/h, jolloin uniapneaa ei ole. Jos AHI on 5-14/h, puhutaan lieväasteisesta uniapneasta, 16-29/h on uniapnea keskivaikea-asteinen ja jos AHI ≥ 30/h, on uniapnea vaikea-asteinen. Hengityskatkokseen tulee aina liittyä myös veren happipitoisuuden lasku, ja uniapnean vaikeusasteen arvioon otetaan mukaan myös unenaikainen hapetus, ei pelkästään AHI. Lisäksi oirekuva määrittelee hoitoa, sillä jos esimerkiksi rekisteröintiyö on poikkeuksellisen huonosti nukuttu, voi tulos kaunistella todellista tilannetta.

Uniapnean riskit

Tutkimuksen lisäännyttyä on lähivuosina havahduttu myös hoitamattoman uniapnean komplikaatioihin. Hoitamaton vaikea-asteinen uniapnea todennäköisesti lisää sydäninfaktin riskiä viisinkertaiseksi ja aivoinfarktin riskiä nelinkertaiseksi. Uniapnea voi lisätä myös diabeteksen kehittymisen riskiä ja heikentää astman tasapainoa. Uniapnean tiedetään lisäävän riskiä moottoriajoneuvo-onnettomuuksille suurentuneen nukahtamisriskin vuoksi. Erityistä tarkkaavuutta vaativassa ammatissa ei voi toimia, jos uniapnea on hoitamaton. Lisäksi autoa ei saa ajaa, jos nukahtamisriski on suurentunut.

Uniapnean hoito

Keskivaikea- ja vaikea-asteista uniapneaa hoidetaan CPAP (continuous positive airway pressure) laitteella. CPAP puhaltaa ylähengitysteihin huoneilmaa hieman suuremmalla paineella, jolloin ylähengitysteihin muodostuu ilmapilari, joka pitää hengitystiet unen aikana auki. CPAP-laite koostuu maskista, joka tulee kasvoille, siitä lähtevästä taipuisasta letkusta sekä itse CPAP-laitteesta. Nykyiset laitteet säätelevät itse painettaan ja ovat pienikokoisia ja hiljaisia. Useimpiin saa myös etäseurannan hoidon seurantaa varten.

Lievää-keskivaikeaa uniapneaa voidaan hoitaa myös hammaslääkärin tekemällä uniapneakiskolla, joka vetää alaleukaa eteenpäin tehden nieluun lisää tilaa. Uniapneakisko sopii erityisesti potilaille, joilla on matala AHI, pieni leuka eikä ole ylipainoa.

Usein uniapnean vaikeusaste riippuu myös nukkumisasennosta. Asentoriippuvaista uniapneaa voidaan hoitaa asentohoidolla, eli selinmakuu unen aikana estetään esim. laittamalla tennispallo T-paidan selkään ommeltuun taskuun tai uniapneavyöllä.

Elintavat

Ylipainosta johtuvan uniapnean tärkein hoito on laihdutus. Varsinkin keskivartalolla oleva ylimääräinen massa siirtyy selinmakuulla kaulaa kohti, nostaen rintaonteloon ja hengitysteihin kohdistuvaa painetta. Myös kaulalla oleva ylipaino pahentaa uniapneaa. Jo pienikin painonpudotus vaikuttaa suotuisasti uniapean vaikeuteen, 10 % painonpudotus voi laskea AHI-arvoa kymmenellä.

Tupakoinnin lopetus on erityisen tärkeää uniapneaa sairastavalla, sillä tupakansavu ärsyttää ylähengitysteiden limakalvoa ja turvottaa niitä, jolloin hengitystiet ahtautuvat herkemmin.

Jo yksi annos alkoholia ennen nukkumaanmenoa pahentaa uniapneaa.

Liikunnan tiedetään lieventävän uniapneaa, vaikka paino ei muuttuisi mihinkään.

Kompressiosukkien käyttö päivällä lieventää uniapneaa vähentämällä nesteen kertymistä alaraajoihin. Selinmakuulle mentäessä neste siirtyy kohti kaulaa ja ahtauttaa hengitysteitä.