muokattu: 6.5.2020

Uniapnea

Miten toimia uniapneaepäilyssä?

Uniapneassa ylähengitysteiden laajentajalihakset rentoutuvat liiallisesti nukkuessa aiheuttaen hengityskatkoksia ja unen rakenteen pirstaleisuutta. Arviolta 17 % työikäisistä miehistä ja 9 % naisista sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa, ja jopa 80 %:n sairastavista arvioidaan olevan vielä ilman diagnoosia.  Lihavuus on merkittävin uniapnean riskitekijä, mutta kolmasosa uniapneapotilaista on kuitenkin normaalipainoisia. Tyypillisimpiä oireita ovat kuorsaus ja päiväväsymys, mutta oireet voivat olla hyvin monimuotoisia ja epätyypillisiä. Varsinkin naisilla oirekuva voi muistuttaa  psykiatristen sairauksien oireita. Diagnoosi voidaan tehdä yöpolygrafialla luotettavasti ja lisäksi uniapnea tulisi huomioida toimenpideanestesian, raskauden ja ajoterveyden arvioinnin yhteydessä.

Tarkemmat tiedot uniapnean oireista, diagnoosista ja huomioon otettavista seikoista löytyy Duodecimin artikkelista Näin tutkin: Uniapneaepäily. Artikkelin kuvia tai tekstiä ei voi uudelleen käyttää ilman Duodecim-lehden lupaa.

Julkaisuja

Valtakunnallinen uniapneaohjelma 2002-2012
(Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002 : 4)

Uniapnea – haaste terveydenhuollolle
(Paula Maasilta, Anne Pietinalho. Suomen Lääkärilehti 4701 – 4705, 48/ 2004.)

Valtakunnallinen uniapneaohjelma 2002-2010, perusterveydenhuollon rooli
(Anne Pietinalho, Markku Partinen, Raimo Isoaho. Suomen Lääkärilehti 2875 – 2878, 25-26/ 2003.)

Uniapnean CPAP-hoidon seuranta terveyskeskuksessa
(Pirkko Brander, Juho Lehto, Virpi Kunnas-Vaikkinen, Jari Kämäräinen, Ulla Veteläsuo, Anne Pietinalho. Suomen Lääkärilehti 563-568, 9/2015)