Luonnossa ulkoilu ja liikkuminen tuntuivat yleistyvän koronavuosien rajoitusten myötä. Ulkona olevat kuntoilulaitteet lisääntyivät monessa kaupungissa, erilaiset tahot järjestivät puistoissa ryhmäliikuntaa ja kansallispuistot täyttyivät vierailijoista. Moni onkin löytänyt iloa ja rentoutumiskeinoja luonnosta, palannut tauon jälkeen esimerkiksi hiihdon pariin tai aloittanut kokonaan uuden harrastuksen, kuten vaeltamisen tai laiturijoogan.
Kokemusta tukevat tutkimukset, joiden mukaan luonnossa olemisesta voi olla erilaisia terveyshyötyjä ihmiselle (Harting ym. 2014). Viikoittainen luonnossa vietetty aika on yhdistetty parempaan terveydentilan raportointiin ja hyvinvointiin. Pelkästään luontoympäristössä oleskelun sinällään jo edistää terveyttä ja luontoliikunnasta saa lisäksi myös liikunnan terveyshyötyjä. (White ym. 2018.) Luonnossa tehtävän liikuntaharjoituksen tehokkuutta ja sen jälkeistä koettua hyvinvointia on raportoitu paremmaksi, kuin sisällä tehtävässä liikuntaharjoitteessa (Brito ym. 2022).
Luonnossa liikkumisen on todettu tukevan myös mielenterveyttä ja optimismia. Lisäksi tutkimusten mukaan erilaisten luontokontaktien on todettu parantavan ihmisen mikrobiomia ja näin ollen toimivan suojaavana tekijänä erilaisilta autoimmuunisairauksilta. Suomessa ja muualla Euroopassa onkin onnistuttu vähentämään hengityselinsairauksien ja muiden ei-tarttuvien tautien taakkaa erilaisilla luontoyhteyttä lisäävillä ohjelmilla. (Haahtela ym. 2019.)
Luontokontaktien hakemista erilaisilla menetelmillä on alettu ohjaamaan myös terveydenhuollon taholta eri puolilla maailmaa. Iso-Britanniassa moni lääkäri on ottanut käyttöönsä viherreseptin, ja Yhdysvalloissa on tehty tutkimusta, jossa lastensairaalan kävijät saivat lääkäriltä puistoreseptin. (Haveri & Simkin 2023.) Suomestakin löytyy innovaatioita: Sipoossa on toteutettu perusterveydenhuollossa ryhmätoimintana terveysmetsäretkiä (Pitkänen 2016). Tutkimusnäyttöä kaivataan lisää, mutta oletuksena on, että luontolähtöisellä toiminnalla on suotuisia fysiologisia vaikutuksia stressinsäätelyn ja aineenvaihdunnan osalta, immuunipuolustuksessa sekä mielenterveyden edistämisessä (Haveri & Simkin 2023).
Luontohengähdys -hanke edistää hengitysterveyttä tarjoamalla mahdollisuuksia luontokontaktiin
Uusi kolmivuotinen Luontohengähdys –hanke käynnistyy tänä keväänä. Hanketta tehdään yhteistyössä Hengitysliiton, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden sekä Suomen Apteekkariliiton kanssa. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö järjestöavustuksilla.
Hankkeessa tullaan tarjoamaan luontolähtöistä toimintaa yli 50-vuotiaille kroonisia keuhkosairauksia sairastaville henkilöille Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla. Tarkoituksena on suunnitella ja kehittää Luontoresepti sekä järjestää luontoretkiä ja teemailtoja. Tavoitteena on tarjota tietoa ja kannustaa luontolähtöisen toiminnan pariin hankkeen lanseeraaman Luontoreseptin kautta. Tavoitteena on vahvistaa pystyvyyden tunnetta, rohkaista liikkumaan enemmän luonnossa sekä voimaan paremmin oman keuhkosairauden kanssa. Erilaisten luontoretkien kautta vahvistetaan hengitysterveyttä, mielen hyvinvointia ja vähennetään yksinäisyyttä.
Odotamme innolla hankkeeseen liittyviä tulevia luontotapahtumia ja luontoreseptin tuottamista. Aiheesta kiinnostuneille suosittelemme Filha ry:n uutiskirjeen tilaamista, jossa tiedotamme jatkossa hankkeen kuulumisia. Toivotamme kaikille aurinkoisia kevätpäiviä ja luontoliikunnan iloa!
Susanna Hatakka sh, TtM, Filha ry
Lähteet:
Brito, H.S., Carrasa, E.V., Palmeira, A.L., Ferreira, J.P., Vleck, V. & Araujo, D. 2022. Benefits to performance and well-being of nature-based exercise: a critical systematic review and meta-analyses. Enviromental Science and Technology, 2022, 56: 62–77.
Haahtela, T., von Hertzen, L., Anto, J.M., Bai, C. ym. 2019. Helsinki by Nature: The Nature Step to Respiratory Health. Clinical and Translational Allergy, 209, 9: 57.
Harting, T., Mitchell, R, de Vries, S. & Frumkin, R. 2014. Annual Review of Buplic Health. Nature and Health, 2014, 35: 207–228.
Haveri, H. & Simkin, J. 2023. Luontoympäristöjen mahdollisuuden terveyden edistämisessä – Ovatko metsäkylvyt osa tulevaisuuden sairaanhoitoa? Duodecim 2023, 139: 851–859.
Pitkänen, P. 2016. Lääkäri määräsi metsäterapiaa Sipoossa – Pilottiprojektissa testattiin metsän hyvinvointipotentiaalia terveydenhuollossa. Potilaan lääkärilehti, 30.6.2016. Luettavissa 23.2.2024: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/laakari-maarasi-metsaterapiaa-sipoossa/
White, P.M., Alcok, I., Grellier, J., Wheeler, B.W., Harting, T., Warber, S.L., Bone, A., Depledge, M.H. & Fleming, L.E. 2019. Spending at least 120 minutes a week in a nature is associated with good health and wellbeing. Scientific Reports, 2019, 9:7730.
Näkökulmia keuhkoterveyteen –blogissa julkaistaan Filhan asiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaneiden ajankohtaisia kirjoituksia keuhkoterveyden kysymyksistä.