Suomessa tuberkuloosi oli vielä 1930-luvulla kansantauti, johon kuoli joka tunti yksi sairastunut. Tämän jälkeen paljon asioita on muuttunut. Merkittävin edistysaskel oli tuberkuloosilääkkeiden keksiminen. Siitä lähtien tuberkuloosiin sairastunutta on voitu hoitaa, joskin aluksi vaihtelevin tuloksin. Onneksi kehitystyö lääkkeiden osalta jatkui ja olemme tilanteessa, jossa uusien tehokkaiden lääkkeiden ansiosta potilas parantuu, kunhan riittävä lääkitys aloitetaan ajoissa. Lääkehoito on tuberkuloosihoidon perusta. Se ei kuitenkaan tavoita kaikkia sairastuneita globaalisti, vaan asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan tuberkuloosiin sairastuttuaan. Pelkästään lääkehoito ja siihen liittyvä osaaminen eivät kuitenkaan riitä tuberkuloosin torjuntatyössä tai taudin hävittämiseen maailmanlaajuisesti. Tähän tarvitaan muutakin osaamista.
Terveydenhuollon eri yksiköissä työskentelevien tuberkuloosiosaaminen ja tietotaito ovat erittäin tärkeitä osana tuberkuloosin torjuntatyötä. Säännölliset koulutukset ja uusien alalle tulevien työntekijöiden hyvä perehdyttäminen ovat parhaita keinoja tuberkuloosiosaamisen ylläpidossa. Osaamisen täytyy ulottua terveyskeskusten, sairaaloiden, työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä yksityissektorin työntekijöille. Tässä veneessä ei saa olla ainuttakaan reikää; kaikkien toimijoiden on tunnistettava tuberkuloosi ja tiedettävä oma osuutensa tuberkuloosipotilaan hoitoketjussa.
Vaikka Suomen tuberkuloositilanne on ollut melko rauhallinen jo vuosikymmeniä ja uusia tautitapauksia todetaan n. 200 vuosittain, niin emme voi unohtaa tuberkuloosia. Se on edelleen vakava ja vakavasti otettava tartuntatauti, joka tarttuu ihmisestä toiseen ilmavälitteisesti ja huomaamattomasti. Onneksi tauti kuitenkin tarttuu suhteellisen huonosti; tarvitaan yleensä pitkä altistumisaika samassa tilassa sairastuneen kanssa. Jos tartunta kuitenkin tapahtuu ja selkeitä tuberkuloosin oireita esiintyy: yli kolme viikkoa kestänyt yskä, limaisuus, hengenahdistus, kuumeilu, yöhikoilu, ruokahaluttomuus, tahaton laihtuminen tai yleistilan heikentyminen, on osattava ohjata potilas mahdollisimman nopeasti lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tekee lähetteen keuhkoröntgenkuviin ja ohjelmoi yskösnäytteet. Diagnoosin varmistuttua tuberkuloosiksi alkaa pitkä lääkehoito, johon potilas täytyy sitouttaa.
Koska kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten on tunnistettava tuberkuloosi, tarvitaan luotettavia tahoja, joista tieto löytyy, kun sitä tarvitaan. Filha perusti tuberkuloosi.fi -sivuston 10 vuotta sitten, ja alusta asti sivustoa on kehitetty ja muokattu vastaamaan käyttäjien tarpeita ottaen huomioon tuberkuloositilanteessa tapahtuneet muutokset.
Nykyään tuberkuloosi.fi-sivustolla on käännetty yhdellätoista eri kielelle, minkä lisäksi tuberkuloosioppaita ja -materiaaleja on tarjolla muillakin kielillä. Sivustolla on laaja kattaus erilaista materiaalia: ohjeita, oppaita, videoita, potilas- ja kummitarinoita, tietoa vertaistuesta ja paljon muuta, kaikkien asiasta kiinnostuneiden luettavaksi ja käyttöön. Viime vuonna sivustolla tilastoitiin lähes 225 000 käyntiä kaikkialta maailmasta, ja kävijämäärä on jälleen lähtenyt kasvuun pandemiavuosien jälkeen. Viimeistään tänä vuonna, kun tuberkuloosi.fi -sivusto täyttää 10 vuotta, toivon sinunkin ottavan sivuston suosikkiesi joukkoon – seuraamalla sivustoa pidät omat tuberkuloositietosi ajan tasalla.
Hyvää syntymäpäivää tuberkuloosi.fi-sivusto!
Marianne Helander, hankevastaava, sh, TtM, Filha ry
Mikko Vauhkonen, projektisuunnittelija, VTM, HuK, Filha ry
Näkökulmia keuhkoterveyteen –blogissa julkaistaan Filhan asiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaneiden ajankohtaisia kirjoituksia keuhkoterveyden kysymyksistä.