muokattu: 9.5.2023

Blogi: Voiko tupakointi loppua Suomessa?

Tupakka on maailmanlaajuisesti suurin yksittäinen kuolinsyy aiheuttaen vuosittain noin 8 miljoonaa kuolemaa. Se on todella suuri terveysriski käyttäjälle, mutta aiheuttaa myös monia haittoja tupakoimattomille ja koko yhteiskunnalle. Eurooppa on maanosa, jossa tupakoidaan eniten ja jossa tupakoinnin terveyshaitat ovat myös erityisen suuret.

Terveysohjelmilla ja lainsäädännöllä on vuosikausia pyritty vähentämään tupakointia. Kun ongelma on maailmanlaajuinen, vuonna 2004 WHO:ssa hyväksyttiin uraauurtava Tupakoinnin Torjunnan Puitesopimus (FCTC). Useimmat maailman maat ovat sopimuksen ratifioineet. Joitakin vuosia sitten riippumaton asiantuntijaryhmä arvioi sopimuksen vaikutuksia. Arviointi osoitti, kuinka FCTC:llä on ollut huomattava vaikutus tupakoinnin torjuntatyöhön eri maissa ja kuinka vastaavasti tupakoinnin on havaittu kääntyneen laskuun.

Länsimaat ovat monella tavalla olleet tiennäyttäjiä tupakoinnin torjunnassa, ja mm. EU on ollut aktiivinen. Vaikka tupakointi Euroopassa, erityisesti itäisessä Euroopassa, ja miesten parissa on yleistä, on se vähentynyt.  Muutos ei kuitenkaan ole ollut riittävän suuri, jotta Eurooppa saavuttaisi WHO:n asettaman tavoitteen 30 prosentin tupakoinnin laskusta vuoteen 2025 mennessä.

Kun tupakointi monissa maissa, kuten meillä Suomessa, on vuosikymmeniä vähentynyt, terveysasiantuntijat alkoivat jo useita vuosia sitten pohtia sitä, mikä on lopullinen tavoite. Se ei voi olla vain jatkuvat väheneminen, vaan sen täytyy olla tämän hyvin vahingollisen tuotteen käytön loppuminen. Tämä johti keskusteluun ns. loppupelistä (”endgame”) eli tilanteesta, jolloin tupakointi on niin vähäistä (alle 5 %), että se ei enää ole kansanterveysongelma.

Useat maat ovatkin sitten ottaneet tämän tavoitteen tupakkapolitiikkaansa. Suomi oli ensimmäinen maa, ja ilmeisesti edelleen ainoa maa, jossa tämä tavoite on kirjattu lakiin. Vuonna 2010 eduskunta hyväksyi tupakkalain ensimmäisessä pykälässä kohdan, jonka mukaan ”lain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen”. Myös Euroopan terveysministerit v. 2013 kokouksessaan Ashgabatissa asettivat tavoitteeksi savuttoman Euroopan, ja sama tavoite on EU:n uudessa syöpäohjelmassa.

Viime vuosina monet kokoukset ja artikkelit ovat käsitelleet tämän loppupelin strategiaa. Yksimielisiä ollaan siitä, että tämä vaatii valtiovallan selkeää sitoutumista ja toimia. Se vaatii myös FCTC:n pykälien mahdollisimman täysimääräistä toteuttamista. Mutta pelkät strategiapaperit eivät riitä.

Tupakoinnin väheneminen on sosiaalinen muutosprosessi, jossa lainsäädännön kehittäminen, terveyden edistämistyö ja väestön tupakoinnin väheneminen kulkevat käsi kädessä. Sen vuoksi tarvitaan jatkuvaa työtä eri tahoilla. Tarvitaan sekä nykyisten toimien aktiivista jatkamista että uusia innovatiivisia toimia, jotka kohdistuvat erityisesti runsaasti tupakoiviin ryhmiin. Samalla on muistettava, että hinta on kaikista vaikuttavin tekijä, ja tarvitaan jatkuvia veronkorotuksia, kuten Suomessa on viime vuosina tehty.

Menestyksellinen loppupeli vaatii eri sektoreiden panosta. Kaikkien julkisten tahojen tulisikin muistaa eduskunnan ratifioiman FCTC:n vaatimusta, että tupakkapolitiikan suunnittelua ja toteutusta suojellaan tupakkateollisuuden ja muilta kaupallisilta intresseiltä. Järjestöillä on myös hyvin tärkeä rooli loppupelin onnistumisessa. Ne voivat tehokkaasti vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, joka taas on suurin tuki tehokkaalle lainsäädännölle.

Varsin uusi kysymys loppupelissä ovat uudet markkinoille tullet nikotiinituotteet, joita tupakkateollisuus markkinoi länsimaissa nyt aktiivisesti. Ne ylläpitävät nikotiiniriippuvuutta, ovat monella tavalla haitallisia ja johtavat usein tupakkatuotteiden sekakäyttöön. Niinpä tupakkalain muutoksessa v. 2026 tavoitteeksi asetettiin myös nikotiinia sisältävien tuotteiden käytön loppuminen.

Tupakan ja nikotiinin käytön loppupeli on maailmanlaajuisesti tämän vuosisadan suuri kansanterveyshaaste, jolla onnistuessaan on valtava vaikutus globaaliin kansanterveyteen ja kestävään kehitykseen. Suomi on maa, joka tässäkin asiassa voi olla edelläkävijänä!

 

Pekka Puska, professori

THL:n emeritus pääjohtaja
SuomenASH:n puheenjohtaja

Näkökulmia keuhkoterveyteen -blogissa julkaistaan Filhan asiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaneiden ajankohtaisia kirjoituksia keuhkoterveyden kysymyksistä.