muokattu: 28.6.2023

Long covid – turvallinen kuntoutus


Yleisiä, kaikille soveltuvia ohjeita tehokkaaseen, turvalliseen ja näyttöön perustuvaan kuntoutumiseen ei voida antaa.

Kuntoutus on toteutettava yksilöllisesti oireiden, tavoitteiden ja yksilöllisten taustatekijöiden mukaisesti.

Tavoitteena on parantaa tai ylläpitää työ- ja toimintakykyä sekä auttaa hallitsemaan oireita, ei pahentaa niitä.


Tähän ohjeeseen on koottu yhteenvetoa tämän hetken kansainvälisistä suosituksista, asiantuntijalausunnoista ja kirjallisuudesta. Kuntoutuksen tulee olla moniammatillista ja toimintakyvyn eri ulottuvuudet tulee ottaa huomioon. Tässä ohjeessa keskitytään aktiivisuuden ja liikkumisen turvalliseen lisäämiseen.

Toipuminen ja kuntoutuminen on yksilöllistä

Pitkittyneet oireet ovat yksilöllisiä, samoin syyt niiden taustalla. Tyypillistä on myös oireiden aaltoilu, eikä toipuminen ja kuntoutuminen välttämättä tapahdu nousujohteisesti. Kirjallisuudessa on pohdittu, voisiko long covidin jakaa fenotyyppeihin esimerkiksi taustalla vaikuttavien syiden tai oirekuvan perusteella. Tämä voisi tulevaisuudessa helpottaa myös hoidon ja kuntoutuksen suuntaamista.

Vaikka oireiden taustalla vaikuttavia syitä ja mekanismeja ei täysin tunneta, eikä kaikille sellaisenaan soveltuvaa kuntoutusreseptiä ole tarjolla, voidaan kuitenkin oirekuvan perusteella suunnata kuntoutumisen tuen keinoja.

Yleisiä huomioita:

  1. Kuntoutustarpeen arviointi ja mahdollisesti tarvittavat jatkotutkimukset tehdään yksilöllisesti riippuen oireista ja kokonaistilanteesta.
  2. Huomioi perussairaudet ja niiden hyvä hoitotasapaino.
  3. Selvitä, mikä on potilaan tämänhetkinen työ- ja toimintakyky. Esimerkiksi:
    • Miten oireet vaikuttavat työ- ja toimintakykyyn asteikolla 0–10? (0 = huonoin mahdollinen, 10= paras mahdollinen, mitä elämän aikana ollut. Painota omaan aiempaan toimintakykyyn vertailua)
    • Miten tämä näkyy arjessa? (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky)
  4. Toiset hyötyvät fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä, mutta toisilla se saattaa pahentaa oireita.
  5. Liikunnan lisäämistä etukäteen määrätyllä ohjelmalla ei suositella, erityisesti jos oireiden pahenemista esiintyy fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen tai emotionaalisen rasituksen jälkeen (PEM-oire).
  6. Ohjaa aktiivisuuden ja palautumisen omaseurantaan. Jokaisen on itse löydettävä oma tahtinsa jaksamisensa mukaan ja oireiden sallimissa rajoissa.
  7. Ohjaa tarvittaessa esimerkiksi fysioterapeutille:
    • Hengitysfysioterapiaa ja keuhkokuntoutusta voidaan hyödyntää jos potilaalla on taipumusta hyperventilaatioon tai poikkeava hengitystapa.
    • Hengitysharjoittelu voi rauhoittaa autonomista hermostoa, auttaa säilyttämään pallean toimintakykyä ja parantaa keuhkojen kapasiteettia.
  8. Arvioi hyödyt ja haitat. Kaiken kuntoutuksen ja fyysisen aktiivisuuden tulee lisätä toimintakykyä ja auttaa hallitsemaan oireita, ei pahentaa niitä.
  9. Voit myös tilanteen mukaan suositella omahoidon tueksi Koronasta kuntoon -hankkeen avointa verkkokurssia tai ryhmiä: www.koronastakuntoon.fi

Ennen kuin suosittelet fyysisen aktiivisuuden lisäämistä, selvitä onko potilaalla:

1. PEM-oiretta (Post Exertional Malaise) 

Pitkäkestoiseen koronatautiin saattaa liittyä edeltävään rasitustasoon nähden suhteettoman voimakasta uupumusta tai oireiden pahenemista, joka on toimintakykyä rajoittavaa. Puhutaan PEM-oireesta tai rasituksen jälkeisestä oireiden pahenemisesta (Post-Exertional Symptom Exacerbation).

Pienikin fyysinen kuormitus tai sosiaalinen, kognitiivinen ja emotionaalinen rasitus voi aiheuttaa voimakkaan voinnin heikkenemisen usein yli 24 tunnin ajaksi. Oireet voivat alkaa myös viiveellä. Aiemmin hyvin siedetyt arkiset toimet saattavat olla laukaisevana tekijänä (esim. peseytyminen, sosiaalinen kanssakäyminen, aistiärsykkeet jne.).

  • Ohjaa omaseurantaan, jonka tavoitteena on oppia tunnistamaan:
    • Tämän hetken voimavarat ja mahdollisuudet
    • Ovatko kuormitus ja palautuminen tasapainossa
    • Mahdollisesti tekijöitä, jotka pahentavat tai laukaisevat oireita
    • Oman jaksamisen mukainen aktiivisuustaso (oman perustason ja ”rasitusikkunan” tunnistaminen)
    • Lisäksi tavoitteena rasituksensiedon parantaminen, ylläpitäminen tai sen heikkenemisen hidastaminen
    • Pohjana voi käyttää esimerkiksi Koronasta kuntoon -hankkeen Aktiivisuus- ja palautumispäiväkirjaa tämän linkin takaa.
  • Suosittele aktiivisuuden ja levon rytmitystä eli pacingia:
    • Fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen aktiivisuuden ja levon rytmitys voi auttaa välttämään oireiden ilmaantumista ja kannustaa toimimaan oman jaksamisensa rajoissa.
    • Lisätietoa ja ohjeet pacingistä eli aktiivisuuden rytmittämisestä käytännössä löydät tämän linkin takaa (tuotettu Koronasta kuntoon -hankkeessa).
    • World physiotherapy ohjeet rytmitykseen löydät täältä.
  • Väsymykseen saakka ei tulisi ponnistella. Liikunnan lisäämistä etukäteen määrätyllä ohjelmalla ei suositella. Tarvittaessa fysioterapeutti voi auttaa sopivan rasitustason löytämisessä.

2. Dysautonomiaa (autonomisen hermoston toimintahäiriö):

Arviot dysautonomian esiintyvyydestä pitkäkestoisessa koronataudissa vaihtelevat 20-70 % välillä. Epätarkoituksenmukainen pulssitason nousu kevyessäkin rasituksessa ja pystyasennossa on tyypillistä (posturaalinen ortostaattinen takykardia, POTS).  Myös häiriöitä vireystilan säätelyssä, ruoansulatuselimistön toiminnassa tai lämmönsäätelyssä saattaa ilmetä. Ortostaattinen hypotensio, unihäiriöt, huimaus, vapina, tykytykset, kognitiiviset oireet sekä heikentynyt rasituksen sieto ovat myös mahdollisia.


Lisäselvittelyjä vaativat uudet poikkeavat oireet:

  • hengenahdistus
  • lepo- tai rasitusrintakipu
  • rytmihäiriöt
  • pyörtyminen tai sen tunne

Lisätietoa

www.koronastakuntoon.fi 

Koronasta kuntoon -hankkeen materiaalipankki

Tutustu TAYS:n pitkittyneen COVID19-oireiston toimintamalliin täällä.

Kirjallisuutta

World Physiotherapy 2021. World Physiotherapy Response to COVID-19 Briefing Paper 9. Safe rehabilitation approaches for people living with Long COVID: physical activity and exercise. London, UK: World Physiotherapy.

World Health Organization. COVID-19 Clinical Management: Living guidance (25 January 2021). 2021.

Barker-Davies ym. 2020. The Stanford Hall consensus statement for post-COVID-19 rehabilitation. British journal of sports medicine, 54(16), pp.949-959. https://bjsm.bmj.com/content/bjsports/54/16/949.full.pdf?fbclid=IwAR0dPXY_

Crook ym. 2021. Long covid—mechanisms, risk factors, and management, BMJ. 374:n1648 doi:10.1136/bmj.n1648


Haluatko jättää palautetta tai kehitysehdotuksia?
Terveydenhuollon ammattilainen, voit antaa meille palautetta tai kehitysehdotuksia ohjeiden sisällöstä. Emme vastaa näihin palautteisiin henkilökohtaisesti vaan käytämme tietoja sivustomme kehittämisessä.