muokattu: 13.12.2021

Long covid – turvallinen kuntoutus

 

Tällä hetkellä ei ole riittävää tutkimusnäyttöä, jotta voitaisiin antaa yleispätevät ohjeet tehokkaaseen, turvalliseen ja näyttöön perustuvaan kuntoutukseen – kuntoutus on toteutettava yksilöllisesti potilaan oireiden, tavoitteiden ja mieltymysten mukaisesti.

Tähän päivittyvään ohjeeseen on koottu yhteenvetoa tämän hetken kansainvälisistä suosituksista ja asiantuntijalausunnoista. Kuntoutuksen tulee olla moniammatillista ja toimintakyvyn eri ulottuvuudet tulee ottaa huomioon. Tässä ohjeistuksessa keskitytään turvalliseen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Voit ladata ohjeen PDF-version tästä.

Yleistä:

  1. Kuntoutustarpeen arviointi ja tarvittavat jatkotutkimukset tehdään yksilöllisesti riippuen oireista.
  2. Toimintakyvyn eri osa-alueet on otettava huomioon kuntoutusta suunnitellessa.
  3. Ota huomioon myös muut sairaudet ja rajoitteet.
  4. Psykoedukaatio on olennainen osa kuntoutusta.
  5. Toiset hyötyvät fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä, mutta toisilla se saattaa pahentaa oireilua. Arjen aktiviteetteihin ja toimintoihin tulee ohjata palaamaan vähitellen ja varovaisesti. Harjoitteluinterventioissa erityinen varovaisuus ja seuranta.
  6. Ohjaa omaseurantaan. Jokaisen on itse löydettävä oma tahtinsa jaksamisensa mukaan ja oireiden sallimissa rajoissa. Rasituksen ei tulisi aiheuttaa väsymystä tai oireiden pahenemista aktiviteetin aikana eikä sen jälkeen (välittömästi tai seuraavina päivinä).
  7. Ylirasitusta tulee välttää.
  8. Arvioi hyödyt ja haitat. Kaiken kuntoutuksen ja fyysisen aktiivisuuden tulee lisätä toimintakykyä ja auttaa hallitsemaan oireita, ei pahentaa niitä.
  9. Liikunnan lisäämistä etukäteen määrätyllä ohjelmalla ei suositella, erityisesti jos oireiden pahenemista esiintyy rasituksen jälkeen.
  10. Asteittaisen fyysisen kuormituksen lisäyksen tulee tapahtua oireiden sallimissa rajoissa.

Ennen kuin suosittelet fyysisen aktiivisuuden lisäämistä, ota huomioon:

1. Rasituksen jälkeinen oireiden paheneminen (Post-Exertional Symptom Exacerbation)

Pitkäkestoiseen koronatautiin saattaa liittyä edeltävään rasitustasoon nähden suhteettoman voimakasta uupumusta tai oireiden pahenemista, joka on toimintakykyä rajoittavaa. Pienikin fyysinen kuormitus tai sosiaalinen, kognitiivinen ja emotionaalinen rasitus voi aiheuttaa voimakkaan voinnin heikkenemisen usein yli 24 tunnin ajaksi, voi alkaa myös viiveellä. Aiemmin hyvin siedetyt arkiset toimet saattavat olla laukaisevana tekijänä (esim. peseytyminen, sosiaalinen kanssakäyminen, aistiärsykkeet jne.).

Tarvittaessa ohjaa omaseurantaan:

    • Kiinnitä huomiota onnistumisiin.
    • Tärkeintä on oppia tuntemaan omat voimavarat ja niiden säätely uudessa tilanteessa.
    • Mitä oireita ilmenee ja miten ne vaikuttavat päivän aktiviteetteihin (fyysisiin, kognitiivisiin ja sosiaalisiin). Vaikuttaako fyysinen aktiivisuus oireiluun? Millä aikajänteellä?
    • Tarvittaessa voi käyttää yksilöllisen oirekuvan mukaan valittuja oire- ja toimintakykymittareita.
    • Jos olet suositellut liikuntainterventiota; jatkuva seuranta.

Seuraavia keinoja voidaan hyödyntää oireiden omahoidossa:

a.) Aktiivisuuden rytmitys (pacing).

Fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen aktiivisuuden ja levon rytmitys auttaa välttämään oireiden ilmaantumista ja kannustaa potilaita toimimaan oman toimintakykynsä rajoissa.

Jos oireet pahenevat → Pysähdy. Lepää. Rytmitä.

Katso World physiotherapy tarkemmat ohjeet rytmitykseen täältä.

b.) Sykkeen omaseuranta. *Tilanteen mukaan esim. aktiivisuusmittareita voi hyödyntää seurannassa, jotta rasitustaso ei nouse liiaksi (esim. tietyn syketason jälkeen hälytys). Sykkeen pitäminen max. 15 lyöntiä/min keskimääräisestä leposykkeestä saattaa vähentää oireiden pahenemista rasituksen jälkeen.

c.) Oireiden perusteella annosteltavaa fyysisen aktiivisuuden tasoa suositellaan, tarvittaessa esimerkiksi fysioterapeutin tuella. Väsymykseen saakka ei tulisi ponnistella. Liikunnan lisäämistä etukäteen määrätyllä ohjelmalla ei suositella.

2. Sydänperäiset ongelmat

Pidä mielessä sydänvaurioiden riski.

    • Ennen paluuta fyysisen aktiivisuuden pariin on tehtävä riskiarvio jos ilmenee sydänperäisyyteen viittaavia oireita, erityisesti jos on tiedossa olevia sydän- tai keuhkosairauksia.
    • Jos oireet palaavat tai ilmenevät uutena aktiivisuuden lisäämisen jälkeen/yhteydessä: ohjaa lopettamaan liikunta ja ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon.

3. Fyysiseen rasitukseen liittyvä desaturaatio (Exertional Oxygen Desaturation)

Fyysiseen rasitukseen liittyvä desaturaatio on mahdollinen vielä toipumisvaiheessa.

    • Tee herkästi suorituskykytesti (esim. 1 minuutin ajan seisomaan-istumaan tuolilta), jolloin tarkkaile hengitystaajuutta, hengästymistä, sydämen sykettä ja happisaturaatiota. Huomioi kuitenkin turvallisuusseikat ennen testin tekemistä.
      • Testit vain valvotuissa olosuhteissa, jos happisaturaatio < 96%
      • Lisätutkimuksia on ehdotettu happisaturaation laskiessa rasituksen yhteydessä ≥3%
    • Hengitysfysioterapiaa ja keuhkokuntoutusta voidaan hyödyntää jos potilaalla on taipumusta hyperventilaatioon tai poikkeava hengitystapa.
    • Hengitysharjoittelu voi lievittää ahdistusta ja stressiä, auttaa säilyttämään pallean toimintakykyä ja parantaa keuhkojen kapasiteettia.

4. Autonomisen hermoston toimintahäiriöt ja ortostaattinen intoleranssi

Ortostaattinen intoleranssi ja posturaalinen ortostaattinen takykardia (POTS) ovat mahdollisia long covid-potilailla.

    • Tarvittaessa tee ortostattinen koe
    • Jos ortostaattista hypotensiota tai POTS ilmenee, voidaan hyödyntää esimerkiksi:
      • Ohjaus ja neuvonta turvallisuuden takaamiseksi
      • Muut kuin pystyasennossa tehtävät harjoitteet
      • Isometriset harjoitteet
      • Kompressiovaatteet

Lisäselvittelyjä vaativat uudet poikkeavat oireet:

  • hengenahdistus
  • lepo- tai rasitusrintakipu
  • sydämen tykytykset
  • pyörtyminen tai sen tunne
  • alhainen happisaturaatio
  • selvästi kohonnut leposyke

Lisätietoa

Tutustu TAYS:n pitkittyneen COVID19-oireiston toimintamalliin täällä.

Kirjallisuutta

World Physiotherapy 2021. World Physiotherapy Response to COVID-19 Briefing Paper 9. Safe rehabilitation approaches for people living with Long COVID: physical activity and exercise. London, UK: World Physiotherapy.

World Health Organization. COVID-19 Clinical Management: Living guidance (25 January 2021). 2021.

Barker-Davies ym. 2020. The Stanford Hall consensus statement for post-COVID-19 rehabilitation. British journal of sports medicine, 54(16), pp.949-959. https://bjsm.bmj.com/content/bjsports/54/16/949.full.pdf?fbclid=IwAR0dPXY_

Crook ym. 2021. Long covid—mechanisms, risk factors, and management, BMJ. 374:n1648 doi:10.1136/bmj.n1648


Haluatko jättää palautetta tai kehitysehdotuksia?
Terveydenhuollon ammattilainen, voit antaa meille palautetta tai kehitysehdotuksia ohjeiden sisällöstä. Emme vastaa näihin palautteisiin henkilökohtaisesti vaan käytämme tietoja sivustomme kehittämisessä.