20.3. vietetään kansallista uniapneapäivää. Noin 400 000 suomalaista sairastaa diagnosoitua obstruktiivista uniapneaa (OSA), lisäksi merkittävä määrä ihmisiä vielä tietämättään. Hoitamaton OSA liittyy useisiin kroonisiin sairauksiin, mikä lisää sairastavuutta, kuolleisuutta ja terveydenhuollon kustannuksia länsimaissa. Noin 70 % OSA-potilaista on ylipainoisia, mikä on yksi yleisimmistä OSA:n riskitekijöistä.
Elintavat ovat tärkeä omahoidon keino muun hoidon rinnalla. CPAP-laitehoito poistaa usein tehokkaasti uniapean oireita, mutta painoon tai sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin sillä on rajallinen vaikutus. Näiden riskitekijöiden kasaantuminen uniapneapotilaille on tyypillistä. Liikunnalla taas voidaan myös ilman painonpudotusta saada aikaan suotuisia vaikutuksia useisiin valtimotautien riskitekijöihin.
Perinteisesti liikunnan on ajateltu lievittävän uni¬apnean vaikeusastetta ja oireita lähinnä laihtumisen kautta. Viimeaikaisen tutkimusnäytön mukaan liikunnalla näyttää olevan kui¬tenkin myös laihtumisesta riippumaton vaikutus, kuitenkaan unohtamatta painonpudotuksen tuomaa lisähyötyä taudinkuvaan ja terveyteen laajemmin.
Näillä näppäimillä on starttaamassa ELO-tutkimus (Elintavat ja liikkuminen osana uniapnean hoitoa), jossa selvitetään yksilöllisesti räätälöidyn elintapaintervention vaikutuksia keskivaikeaa tai vaikea-asteista obstruktiivista uniapneaa sairastaviin potilaisiin (mm. sairauden vaikeusaste ja oireet, elämänlaatu, fyysinen toimintakyky, kehonkoostumus, liitännäissairauksien ilmaantuminen sekä kustannusvaikuttavuus).
Osa tutkittavista arvotaan ryhmään, joka saa intensiivisempää käyttäytymistieteeseen pohjautuvaa tukea nimenomaan käyttäytymisen muutokseen. Tällä selvitetään, auttaako tehostettu tuki lisäämään liikkumista enemmän ja ovatko muutokset pysyvämpiä.
Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Filhan, Keski-Suomen hyvinvointialueen, Jyväskylän yliopiston ja Hengitysliiton kanssa.