muokattu: 9.9.2024

Sisäilma

Parhaimmillaan hyvä sisäilma ja viihtyisät, toimivat tilaratkaisut tukevat hyvinvointia, terveyttä, työntekoa ja oppimista. Suomessa sisäilman laatu on eurooppalaisittain hyvä. Sisäilmaan yhdistetty oireilu on kuitenkin yleistä.

Ihmisten kokemat oireet voivat aiheuttaa eri tasoista haittaa työ- ja toimintakyvylle. Ne saattavat ilmetä esimerkiksi erilaisena ihon, silmien ja hengitysteiden oireiluna tai yleisoireina, kuten päänsärkynä, uupuneisuutena tai huonovointisuutena.

Sisäilmaan yhdistettyjen oireiden taustalla voi olla monia eri syitä. Sisäilman laadun lisäksi haittakokemuksiin ja oireisiin vaikuttavat monet yksilölliset ja yhteisölliset tekijät. Oireet ovat yleensä lieviä, ohimeneviä ja loppuvat hiljalleen, kun olosuhteita kohennetaan ja rakennuksen säännöllisestä huollosta ja kunnossapidosta huolehditaan.

Kuva, jossa on esitelty oireita ja haittakokemuksia selittäviä tekijöitä.
Sisäilmaan liitetyn oireilun taustalla voi olla monia tekijöitä. Yksilön tilanteen ratkaisemiseksi on oleellista tunnistaa kaikki ne tekijät, joihin voidaan vaikuttaa. Kuva mukaillen Työterveyslaitos 2020: Tietoa oireilusta sisäympäristössä terveydenhuollon ammattilaisille (pdf)

Terveydenhuollossa potilaiden oireiden ja sairauksien diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja hoito toteutetaan hyvän lääketieteellisen käytännön ja hoitosuositusten mukaisesti, pääasiallisesti perusterveydenhuollossa. Erotusdiagnostiikkaan on syytä kiinnittää huomiota, mutta turhia tutkimuksia tulee välttää.

  • Vaikka tietyt sisäilmassa esiintyvistä epäpuhtauksista lisäävät joidenkin sairauksien riskiä, samojen sairauksien riskiä lisäävät myös lukuisat muut tekijät ympäristössämme ja perimässämme. Merkittävimmät riskitekijät ovat asbesti ja radon.
  • Epäpuhtaudet eivät ole minkään sairauden tärkein, tai edes erityisen voimakas riskitekijä asuin- ja toimistoympäristöissä havaittavilla pitoisuuksilla.
  • Kaikista riskitekijöistä sisäilman epäpuhtaudet selittävät vain pienen osan sairauden riskistä.
  • On tärkeää erottaa sairastumisen riski oireilun lisääntymisestä. Esimerkiksi astmapotilaat saavat hengitystieoireita helpommin monenlaisista altisteista, myös sisäilmatekijöistä, kuten pölystä.
  • Merkittävä kosteus- ja mikrobivaurio voi aiheuttaa hengitystieoireita ja lisätä hieman astmaan sairastumisen riskiä (väestötasolla kohtalainen näyttö). Muiden sairauksien riskin lisääntymisestä ei ole näyttöä. (Käypä hoito-suositus: Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas, 2017)
  • ’’Sisäilmasairaus’’- termiä ei tule käyttää terveydenhuollossa, koska sen käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita. Lue lisää täältä.

Sisäympäristössä oireileva potilas – mitä teen?

Sisäilmakoulutus terveydenhuollon ammattilaisille

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028