Minua alkaa \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 jo viikkoa etuk\u00e4teen, kun tied\u00e4n ett\u00e4 taas siirret\u00e4\u00e4n kelloja. Iltaihmiselle niin kuin min\u00e4 olen, ei syksyinen siirto tunnu niin pahalta kuin kev\u00e4isin, mutta valon katoaminen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeiselt\u00e4 vapaa-ajalta saa minut ennemmin k\u00e4pertym\u00e4\u00e4n viltin alle villasukat jalassa, sen sijaan ett\u00e4 k\u00e4visin reippaalla k\u00e4velyll\u00e4. Unil\u00e4\u00e4ketieteeseen perehtyneen\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt valoisa aika aamuisin auttaa paremmin her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ohjaa oikeaan vuorokausirytmiin, mutta oman aktiivisimman aikani t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4stedes taas muutaman kuukauden ajan silkka pimeys.<\/p>\n
Eilen sunnuntaina siirryttiin taas normaaliaikaan, eli talviaikaan siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kelloa tunti taaksep\u00e4in. Alun perin kes\u00e4aika otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, jotta ihmiset voisivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n valoisan ajan paremmin. Tai itse asiassa ensimm\u00e4inen ajatus kellojen siirrosta l\u00e4hti er\u00e4\u00e4lt\u00e4 perhosten ker\u00e4ilij\u00e4lt\u00e4, joka ei en\u00e4\u00e4 iltaisin n\u00e4hnyt pyydyst\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 lempiluontokappaleitaan, mutta sittemmin lobbaus tehokkaammasta ty\u00f6ajasta sai noin 70 valtiota mukaan kellojen siirtoon. T\u00e4llainen ajatusmalli tehokkuuden maksimoinnista ja toimintojen tehostamisesta tuntuu kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edelleen kovin tutulta terveydenhuollonkin kent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Kellojen siirrolla on ajateltu s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4n my\u00f6s energiaa, kun energiasy\u00f6p\u00f6t ty\u00f6tunnit ajoitetaan mahdollisimman pitk\u00e4lti valoisiin tunteihin ja valaistuksen tarve v\u00e4henee. Nykyiseen ajatusmalliimme ja maapallon kantokyky\u00e4 ajatellen energians\u00e4\u00e4st\u00f6 kuulostaakin oikein hyv\u00e4lt\u00e4, mutta tutkimukset ovat valitettavasti osoittaneet, ett\u00e4 globaalisti kellojen siirrolla ei ole juurikaan vaikutusta energiankulutukseen. Lis\u00e4ksi kellojen siirrolla on selv\u00e4 negatiivinen vaikutus ihmisten terveyteen, erityisesti siirrytt\u00e4ess\u00e4 kes\u00e4aikaan, jolloin nukkumaan pit\u00e4isi pysty\u00e4 menem\u00e4\u00e4n tuntia totuttua aikaisemmin ja my\u00f6s her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tuntia aiemmin. T\u00e4ll\u00f6in esimerkiksi syd\u00e4n- ja verisuonisairauksiin kuolleisuus kasvaa selv\u00e4sti muutamana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kes\u00e4aikaan siirtymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Kellojen siirrolla ei siis saada s\u00e4\u00e4stetty\u00e4 energiaa, ihmisten terveys k\u00e4rsii ja tehokkuuden maksimointikin sujuu nykyisin ihan mainiosti ilman p\u00e4iv\u00e4nvaloa, joten miksi ihmeess\u00e4 t\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 jatketaan?<\/p>\n
Vuonna 2018 j\u00e4rjestettiin EU-alueella laaja kysely, jossa kansalaisten, elinkeinoel\u00e4m\u00e4n sek\u00e4 muiden sidosryhmien mielipidett\u00e4 kellojen siirrosta kartoitettiin. Tuolloin 84 % vastaajista kannatti siirtelyst\u00e4 luopumista ja viimeisen kerran kelloja piti siirt\u00e4\u00e4 vuonna 2021. Hanke on kuitenkin pys\u00e4htynyt koronasein\u00e4\u00e4n ja osassa EU:n j\u00e4senmaista kansallinen k\u00e4sittely on edelleen kesken, hidastaen my\u00f6s muiden EU-valtioiden luopumista kellojen siirrosta.<\/p>\n
Suomessa p\u00e4\u00e4tettiin marraskuussa 2022 odotella muiden Pohjoismaiden sek\u00e4 Baltian maiden p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 tulevasta pysyv\u00e4st\u00e4 ajasta ja todenn\u00e4k\u00f6isesti siirty\u00e4 samaan aikavy\u00f6hykkeeseen. VTT:n perusteellisten laskelmien mukaan kysymys siit\u00e4, j\u00e4\u00e4k\u00f6 Suomeen talvi- vai kes\u00e4aika, on puhtaasti poliittinen. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaihtoehdossa saadaan lis\u00e4\u00e4 valoa aamuun ja j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 iltaan, mutta valon kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ei ole merkitsev\u00e4\u00e4 eroa.<\/p>\n
Unen asiantuntijat kannattavat talviaikaan j\u00e4\u00e4mist\u00e4 aamuvalon ja vuorokausirytmin yll\u00e4pit\u00e4misen perusteella, mutta oma iltasieluni toivoisi salaa kes\u00e4aikaa, jolloin oma el\u00e4m\u00e4nlaatuni voisi parantua iltavalon ollessa pisin mahdollinen muutenkin synk\u00e4ss\u00e4 marraskuussa. Kes\u00e4aikaa kannattavat ovatkin nostaneet esille my\u00f6s kansanterveydelliset vaikutukset, eli ihmisten vapaa-ajalla tapahtuvan liikkumisen ja sosiaaliset suhteet, ja korostavat sit\u00e4, ettei optimoitaisi ty\u00f6ajan vireytt\u00e4 vapaa-ajan kustannuksella.<\/p>\n
Hyv\u00e4n unen p\u00e4\u00e4pilari on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen p\u00e4iv\u00e4rytmi ja unenlaatuun vaikuttaakin eniten se, mit\u00e4 teemme p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Sis\u00e4inen keskuskellomme hakee ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 vihjeit\u00e4, jonka mukaan se s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 vireystilaamme ja elimist\u00f6n sis\u00e4isi\u00e4 signaaleja. T\u00e4rkeimpi\u00e4 t\u00e4llaisia vihjeit\u00e4 ovat auringonvalo, liikunta ja sy\u00f6minen. Kun her\u00e4\u00e4mme aina samaan aikaan, sy\u00f6mme aamupalan ja l\u00e4hdemme t\u00f6ihin, on se merkki keskuskellollemme, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 se p\u00e4iv\u00e4 taas alkaa. Tunninkin heitto t\u00e4ss\u00e4 koneistossa on paljon, kuten varmasti monet ovat n\u00e4in kellojen siirron yhteydess\u00e4 huomanneet ja se altistaa unen h\u00e4iriintymiselle.<\/p>\n
Unella ja hengitt\u00e4misell\u00e4 on paljon yhteist\u00e4. Kumpikin on automaattinen elimist\u00f6n toiminto, jonka olemassaoloa ei yleens\u00e4 huomioi ennen kuin ongelmia ilmenee. Uni, kuten hengityskin, on my\u00f6s hyvin herk\u00e4sti ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ihin reagoivaa. Sek\u00e4 fyysinen ett\u00e4 psyykkinen stressi muuttaa untamme ja hengityst\u00e4mme ja vaikutus elimist\u00f6\u00f6n on kokonaisvaltainen.<\/p>\n
Uskallanpa v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sin\u00e4kin lukija, olet jossain vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4si k\u00e4rsinyt jonkinlaisesta univaikeudesta. Ohimenev\u00e4 unettomuus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t jokaisen -yleens\u00e4 johonkin poikkeavaan el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen liittyen. Unessa hengityksemme on heikoimmillaan, sill\u00e4 emme pysty tietoisesti syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n tai muuttamaan sen rytmi\u00e4, vaan asiat tapahtuvat omalla painollaan, elimist\u00f6n sis\u00e4isten signaalien avulla. T\u00e4m\u00e4n heikkouden vuoksi usein hengityssairaudetkin ilmoittelevat itsest\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 \u00f6iseen aikaan: astmaa sairastavilla y\u00f6llinen ysk\u00e4 on hyvin tyypillinen oire, ja uniapneassa hengityksen y\u00f6llinen s\u00e4\u00e4tely ei riit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmateit\u00e4 auki kuten hereill\u00e4 ollessa.<\/p>\n
Huonosti nukuttu y\u00f6 vaikuttaa koko elimist\u00f6\u00f6n ja mahdollisesti my\u00f6s hengityssairauteen heikent\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4n vuoksi unesta huolehtiminen on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja hengityssairauksia sairastavien tulisi erityisesti n\u00e4in kellojen siirron aikana yritt\u00e4\u00e4 huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 unta tulee riitt\u00e4v\u00e4sti, mutta my\u00f6s siit\u00e4, ettei j\u00e4isi viltin alle pesim\u00e4\u00e4n joka ilta, vaan yritt\u00e4isi huolehtia keuhkoterveydest\u00e4 my\u00f6s liikkumalla.<\/p>\n
Helpommin sanottu kuin tehty, eik\u00f6 vaan? Itse luultavasti murjotan kellojen siirron j\u00e4lkeen noin viikon, kunnes elimist\u00f6 v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tottuu uuteen rytmiin, arki asettuu taas mallilleen ja koko siirtoasia unohtuu. Kunnes kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kelloja taas siirret\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Asiantuntijaylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Miia Aro, Filha ry<\/p>\n
<\/p>\n
N\u00e4k\u00f6kulmia keuhkoterveyteen –blogissa<\/a> julkaistaan Filhan asiantuntijoiden sek\u00e4 yhteisty\u00f6kumppaneiden ajankohtaisia kirjoituksia keuhkoterveyden kysymyksist\u00e4.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"