Koska monet pandemiat ovat saaneet alkunsa ja levinneet kaupungeissa, on useilla tahoilla alettu koronaviruspandemian j\u00e4lkimainingeissa pohtimaan, voisiko mahdollisia tulevia terveyskriisej\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 tai jopa torjua kaupunkisuunnittelun avulla. Mik\u00e4li n\u00e4it\u00e4 kahta teemaa \u2013 pandemioita ja kaupunkisuunnittelua \u2013 ei aiemmin ole ajatellut toistensa vitsauksena tai pelastuksena, saattaa kysymyksenasettelu \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n tuntua vieraalta tai jopa kaukaa haetulta. Kiinnostus asiaa kohtaan on kuitenkin her\u00e4nnyt, ja Suomessakin asiaan perehdyt\u00e4\u00e4n paraikaa monitieteisesti ja pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, voiko kaupunkisuunnittelun keinoin parantaa kaupunkilaisten terveysturvallista arkea.<\/p>\n
Yksi keskeisimpi\u00e4 teemoja on kahden eri ratkaisutyypin vertailu: tulisiko kaupungit rakentaa siten, ett\u00e4 ne mahdollistavat pandemian iskiess\u00e4 tehokkaan erist\u00e4ytymisen ja terveysuhalta suojautumisen, vai onko parempi strategia luoda edellytykset mahdollisimman normaalin el\u00e4m\u00e4n jatkumiselle, mutta tehostetun terveysturvallisesti? Tuntemattoman terveysuhan vy\u00f6ryess\u00e4 p\u00e4\u00e4lle voi aluksi tuntua, ett\u00e4 ensisijainen vaihtoehto on pysty\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmiskontakteja sek\u00e4 esimerkiksi ulkona ja ostoskeskuksissa liikkumista. Mik\u00e4li kriisitilanne pitkittyy, saattaa yksil\u00f6n hyvinvointi kuitenkin alkaa k\u00e4rsi\u00e4: kotiin lukittautuminen johtaa fyysiseen passiivisuuteen ja my\u00f6s henkinen hyvinvointi voi olla koetuksella, kun harrastukset ja l\u00e4heisten tapaamiset v\u00e4istyv\u00e4t. Kaipuu mahdollisimman normaaliin el\u00e4m\u00e4\u00e4n voi olla suuri ja koetella arjessa jaksamista.<\/p>\n
Valinnan ei ehk\u00e4 kuitenkaan tarvitse olla joko tai, vaan ratkaisua voi hakea n\u00e4iden kahden strategian yhdistelm\u00e4st\u00e4. Toisaalta tulisi tilanteen niin vaatiessa olla mahdollisuus erist\u00e4yty\u00e4 kotiin huomioiden et\u00e4ty\u00f6mahdollisuudet ja kotiovelle asti rullaavat palvelut, mutta samalla olisi hyv\u00e4 olla edellytykset edist\u00e4\u00e4 terveellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaa esimerkiksi harrastamalla liikuntaa tai kulttuuria ulkoilmassa. Voisiko kerrostaloasuntoihin suunnitella suurten, yhteisten kerhotilojen tilalle pienempi\u00e4, et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n sopivia huoneita? Voisiko kaupunkipuistoja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 luovemmin esimerkiksi kulttuuri-, kahvila- tai liikuntatarkoituksissa?<\/p>\n
Lis\u00e4ksi tarvitaan ratkaisuja siihen, miten kaupungeissa p\u00e4\u00e4see terveyskriisien aikana liikkumaan mahdollisimman turvallisesti. Voisiko pandemian levi\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta muodostuviin riskitilanteisiin lis\u00e4ksi l\u00f6yty\u00e4 ratkaisu my\u00f6s kaupunkirakenteen uudelleentarkastelusta? Ent\u00e4 jos suurkaupungeista tuttua keskitt\u00e4misajattelua muutettaisiinkin hajauttamisen suuntaan ja pyritt\u00e4isi luomaan ns. 15 minuutin kaupunkeja, joissa kaikki el\u00e4misen kannalta olennaiset palvelut l\u00f6ytyv\u00e4t korkeintaan vartin k\u00e4velymatkan p\u00e4\u00e4st\u00e4? Esimerkiksi hyv\u00e4t py\u00f6r\u00e4tieverkostot ja kaupunkeihin rakennetut mikroymp\u00e4rist\u00f6t voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tarvetta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 julkisia liikennev\u00e4lineit\u00e4 ruuhka-aikaan sek\u00e4 asiointia suurille ihmismassoille suunnitelluissa ostoskeskuksissa.<\/p>\n
On ehk\u00e4 ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 pysty\u00e4 t\u00e4ysin torjumaan pandemioita, vaan ne tulevat todenn\u00e4k\u00f6isesti jatkossakin l\u00e4p\u00e4isem\u00e4\u00e4n yhteiskunnan. Kaupunkisuunnittelulla on kuitenkin potentiaali mahdollistaa terveysturvallinen arki ja terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapa my\u00f6s pandemioiden tai muiden terveyskriisien aikana.<\/p>\n
Vastustuskykyinen kaupunki \u2013 Kaupunkisuunnittelu pandemioiden ennaltaehk\u00e4isyn v\u00e4lineen\u00e4 (RECIPE) <\/em>-hankkeessa tutkitaan kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6jen roolia ja kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksia tartuntatautien ehk\u00e4isyss\u00e4 ja siten tulevien pandemioiden torjunnassa. RECIPE-hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydess\u00e4 toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto ja sit\u00e4 koordinoi Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikk\u00f6. Hankkeen johtaja on yhdyskuntasuunnittelun professori Helka-Liisa Hentil\u00e4 Oulun yliopistosta. RECIPE on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston PANDEMICS-ohjelmaa. Hanke on monitieteinen ja se yhdist\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n, ymp\u00e4rist\u00f6terveyden, liikuntal\u00e4\u00e4ketieteen, terveyshistorian, informaatiotutkimuksen, kansanterveyden ja kaupunkisuunnittelun tutkimusta. Oulun yliopiston lis\u00e4ksi hankkeeseen osallistuvat Luonnonvarakeskus (Luke), Oulun diakonissalaitoksen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 ja liikuntaklinikka (ODL) ja Filha. Lis\u00e4tietoja l\u00f6ytyy hankkeen verkkosivuilta https:\/\/recipestn.fi\/<\/a><\/p>\n Filha osallistuu p\u00e4\u00e4asiassa vuorovaikutukseen ja viestint\u00e4\u00e4n keskittyv\u00e4\u00e4n ty\u00f6pakettiin. Osana t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 Filha ja Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinn\u00e4n yksikk\u00f6 tekev\u00e4t parhaillaan haastattelututkimusta, jonka tavoitteena on tarkastella viranomaisten kansalaisille suunnattua koronaviestint\u00e4\u00e4 pandemian aikana (2020-2022). Haastattelujen tulosten pohjalta analysoimme kokemuksia ja k\u00e4sityksi\u00e4 viestint\u00e4prosesseista sek\u00e4 kokoamme n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, miten viestint\u00e4 tulisi toteuttaa vastaavissa kriisitilanteissa tulevaisuudessa. Olemme haastatelleet keskeisi\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, asiantuntijoita ja ammattiviestij\u00f6it\u00e4 Sosiaali-ja terveysministeri\u00f6n hallinnonalan organisaatioista.\u00a0 Lis\u00e4ksi haastatteluihin on kutsuttu edustajia osasta sairaanhoitopiirej\u00e4, yliopistoja ja aluevirastoja.<\/p>\n Tutkimus on viel\u00e4 kesken, mutta on jo her\u00e4tt\u00e4nyt mielenkiintoa my\u00f6s kahdessa kansainv\u00e4lisess\u00e4 konferensissa; olemme esitelleet alustavia tuloksia symposiumissa From Pandemic to Polycrisis \u2013 Learning From COVID-19<\/em> K\u00f6\u00f6penhaminassa ja Kansainv\u00e4lisen tuberkuloosi- ja keuhkosairauksien unionin (IUATLD) vuosittaisessa konferenssissa Pariisissa, molemmat kuluvan vuoden marraskuussa. Parhaillaan on valmisteilla tieteellinen artikkeli, jonka pyrimme julkaisemaan kansainv\u00e4lisess\u00e4 tiedejulkaisussa.<\/p>\n Daniela Eklund<\/strong>, tutkijatohtori, hankety\u00f6ntekij\u00e4, LitT, Filha ry N\u00e4k\u00f6kulmia keuhkoterveyteen<\/em>\u00a0–blogissa<\/a> julkaistaan Filhan asiantuntijoiden sek\u00e4 yhteisty\u00f6kumppaneiden ajankohtaisia kirjoituksia keuhkoterveyden kysymyksist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
\nAnelma Lammi<\/strong>, hankevastaava, FT, Filha ry<\/p>\n