T\u00e4n\u00e4\u00e4n 8.9. vietet\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4list\u00e4 fysioterapiap\u00e4iv\u00e4\u00e4. Vuoden 2026 teemana on fysioterapian ja fyysisen aktiivisuuden rooli aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6iden ja syd\u00e4nsairauksien ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4, hoidossa ja kuntoutuksessa. Fysioterapeuttien toteuttama elintapaohjaus sek\u00e4 toimintakyky\u00e4 palauttava kuntoutus onkin keskeinen osa n\u00e4iden sairauksien kokonaisvaltaista hoitoa. My\u00f6s hengitysfysioterapialla on n\u00e4iss\u00e4 oma t\u00e4rke\u00e4 roolinsa.<\/p>\n
Syd\u00e4n- ja verisuonisairaudet ovat maailman yleisin kuolemaa aiheuttava sairausryhm\u00e4, ja noin 85 % niiden aiheuttamasta kuolleisuudesta johtuu syd\u00e4ninfarkteista ja aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4. Suuri osa n\u00e4ist\u00e4 olisi ennaltaehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4 elintapamuutoksilla, sill\u00e4 suurimpia riskitekij\u00f6it\u00e4 ovat tupakointi, liiallinen alkoholink\u00e4ytt\u00f6, ep\u00e4terveellinen ruokavalio ja fyysinen inaktiivisuus.<\/p>\n
Fysioterapeutin rooli ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4 on tunnistaa henkil\u00f6it\u00e4, joilla on kohonnut riski sairastua syd\u00e4n- ja verisuonisairauksiin ja ohjata heit\u00e4 tarpeen mukaisiin tutkimuksiin. Merkitt\u00e4vin yksitt\u00e4inen riskitekij\u00e4 n\u00e4ille sairauksille on korkea verenpaine. Lis\u00e4ksi fysioterapeutti voi arvioida riskiryhmiin kuuluvien liikkumis- ja suorituskyky\u00e4 sek\u00e4 suunnitella ja ohjata heille turvallista ja yksil\u00f6llist\u00e4 liikuntaa riskitekij\u00f6iden v\u00e4hent\u00e4miseksi, tulevien syd\u00e4ntapahtumien ennaltaehk\u00e4isemiseksi sek\u00e4 yleisen terveyden ja el\u00e4m\u00e4nlaadun parantamiseksi.<\/p>\n
Esimerkiksi jo 30 minuuttia aktiivista liikuntaa viisi kertaa viikossa pienent\u00e4\u00e4 aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6n riski\u00e4 25 %, ja samansuuntainen vaikutus on havaittavissa my\u00f6s sepelvaltimotaudin suhteen. T\u00e4m\u00e4 vastaa yleisten liikkumissuositusten mukaista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 reipasta liikuntaa viikossa. Liikunnallisen ja aktiivisen el\u00e4m\u00e4ntyylin lis\u00e4ksi fysioterapeutti kannustaa asiakkaita muutenkin terveellisiin elintapoihin. T\u00e4h\u00e4n heill\u00e4 voi olla erinomaiset edellytykset, sill\u00e4 usein fysioterapeutin vastaanottoajat sek\u00e4 asiakassuhteet ovat pidempikestoisia kuin esimerkiksi l\u00e4\u00e4k\u00e4reill\u00e4 ja hoitajilla.<\/p>\n
Sairastumisen j\u00e4lkeen kuntoutuksen tulisi olla kiinte\u00e4 osa kokonaisvaltaista hoitoa ja fysioterapeutteja tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n toteuttamisessa riippumatta siit\u00e4, onko hoitolinja konservatiivinen vai operatiivinen. Sek\u00e4 syd\u00e4nsairauksien konservatiivisessa kuntoutuksessa ett\u00e4 syd\u00e4nleikkausten j\u00e4lkeisess\u00e4 kuntoutuksessa fyysinen aktiivisuus ja yksil\u00f6llisesti annosteltu nousujohteinen liikuntaharjoittelu ovat keskeisess\u00e4 roolissa, ja liikunnallista syd\u00e4nkuntoutusta tulisikin tarjota joko ohjatun kuntoutuksen tai liikuntaohjauksen muodossa. Molemmissa tapauksissa kuntoutukseen kuuluu my\u00f6s hengitysfysioterapiaa ja hengitysharjoittelua.<\/p>\n
Syd\u00e4nleikkausten j\u00e4lkeen hengitysfysioterapialla voidaan muun muassa ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 keuhkokomplikaatioita ja edist\u00e4\u00e4 leikkauksesta toipumista ja toimintakyvyn palautumista. Syd\u00e4nfysioterapiaan olennaisesti kuuluvilla hengitysharjoituksilla taas voidaan lis\u00e4t\u00e4 keuhkotuuletusta, vahvistaa hengityslihaksia ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sairauden mahdollisesti aiheuttamia hengitysoireita ja hengenahdistusta, etenkin mik\u00e4li syd\u00e4men pumppausvoima on alentunut esimerkiksi syd\u00e4men vajaatoiminnan vuoksi.<\/p>\n
Aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6iden j\u00e4lkeisess\u00e4 kuntoutuksessa fysioterapeuteilla on keskeinen rooli muu muassa k\u00e4vely- ja liikkumiskyvyn, tasapainon, koordinaation ja lihasvoiman palauttamisessa. Fysioterapian avulla voidaan muun muassa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 spastisuutta, j\u00e4ykkyytt\u00e4 ja kipua sek\u00e4 parantaa toimintakyky\u00e4. Kuntoutuksen avulla voidaankin vaikuttaa positiivisesti suorituskykyyn, mielialaan ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun. Lis\u00e4ksi hengitysfysioterapian keinoilla voidaan tehostaa keuhkotuuletusta, hengityksen koordinaatiota, hengityslihasten toimintaa ja voimantuottoa sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sairastumisen j\u00e4lkeist\u00e4 heng\u00e4stymist\u00e4 ja hengenahdistusta.<\/p>\n
Fysioterapialla ja my\u00f6s hengitysfysioterapialla on siis selke\u00e4 rooli syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien ja aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6iden ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4, hoidossa ja kuntoutuksessa. Oikein ajoitettu ja hyvin toteutettu kuntoutus on kustannustehokasta ja vaikuttavaa, ja onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ohjata potilaat oikea-aikaisesti oikealle ammattilaiselle. T\u00e4ll\u00f6in inhimillisten hy\u00f6tyjen lis\u00e4ksi my\u00f6s yhteiskunta s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Herkko Ryyn\u00e4nen, fysioterapeutti, TtM, Filha ry<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"