Filha on yhdess\u00e4 HUSin ja Hengitysliiton kanssa k\u00e4ynnist\u00e4nyt FINCOVID19 -tutkimuksen sairaalahoitoisten koronaviruspotilaiden toipumisesta. Edellisten samankaltaisten virusten SARSin ja MERSin kohdalta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sairastuminen alensi el\u00e4m\u00e4nlaatua ja toimintakyky\u00e4 jopa kaksi vuotta sairastumisen j\u00e4lkeen. Uuden SARS-CoV-2 -viruksen kohdalla toipumisesta on viel\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n tietoa, sill\u00e4 virus on uusi ja siksi tieto on vasta karttumassa. Maailmalta, kuten Suomestakin, on saatu viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 taudista toipuminen on ollut tavanomaista hitaampaa ja toimintakyky laskenut, vaikka elimellist\u00e4 vikaa ei ole l\u00f6ydetty. Tutkimuksia t\u00e4m\u00e4n syist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kiivaasti, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole tehty kattavampaa arviota vaikean koronavirustaudin pitk\u00e4aikaisvaikutuksista ja toipumisnopeudesta.<\/p>\n
Alkuvaiheessa tutkimukseen kutsutaan valvontatasoista hoitoa vaatineet koronaviruspotilaat ja heid\u00e4n toipumistaan seurataan kokonaisuudessaan vuoden ajan kyselylomakkeiden ja keuhkojen toimintakokeiden avulla. Verrokkiryhm\u00e4\u00e4n kutsutaan potilaita jotka eiv\u00e4t ole olleet valvontatasoisessa hoidossa, mutta ovat kuitenkin vaatineet hoitoa sairaalassa. Tutkimukseen p\u00e4\u00e4syyn vaaditaan positiivinen koronavirustesti sek\u00e4 sairaalahoitojakso HUSin alueella.<\/p>\n
Tutkimuksella saadaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa siit\u00e4, j\u00e4\u00e4k\u00f6 vaikeasta koronavirustaudista pysyvi\u00e4 haittoja ja vaikuttaako virukseen sairastuminen el\u00e4m\u00e4nlaatuun pitk\u00e4aikaisemmin. Vastausta etsit\u00e4\u00e4n my\u00f6s siihen, onko sairastetun taudin vaikeusasteella merkityst\u00e4 toipumisessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"