muokattu: 22.2.2022

Korona ja muut sairaudet

 

Keräämme tälle sivulle tietoa terveydenhuollon ammattilaisille koronavirusinfektioon ja muihin sairauksiin tai erityistilanteisiin liittyen.

 

Tuberkuloosin ja COVID-19-infektion oirekuvan vertailu

 

 

Tuberkuloosi COVID-19
Oireiden ilmentyminen hitaasti päivien – viikkojen – kuukausien kuluessa nopeasti tuntien – päivien kuluessa
Yskä pitkittynyt > 3vk tunteja – päiviä
Nuha ja/tai kurkkukipu ei voi olla
Hengenahdistus voi olla, yleensä lievää voi olla, lievää – vaikeaa
Kuumeilu voi olla voi olla korkeaakin
Laihtuminen voi olla ei (ellei vaikeaa ripulia)
Thoraxkuvaus lievissä oireissa on tarpeen yleensä ei tarvetta
Aktiivinen hakeutumien tutkimuksiin vähentynyt aktiivista

Miten tuberkuloosia sairastavien oirekuva eroaa koronainfektioon sairastuneista?

(Hyvä muistaa, että koronainfektiota sairastavalla voi samanaikaisesti olla myös tuberkuloosi)


Inhalaatiosteroidin käyttöä kannattaa jatkaa koronaepidemian aikana

Julkaistu 18.11.2020

Miten menetellä astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavan inhalaatiosteroidihoidon kanssa koronaepidemian aikana? Tiedämme, että inhalaatiosteroidit estävät astman pahenemisvaiheita, joiden aiheuttaja useimmiten on virus. Inhalaatiosteroidin lopettaminen heikentää astman hoitotasapainoa ja lisää siis riskiä pahenemisvaiheeseen. Toisaalta inhalaatiosteroidi keuhkoahtaumatautipotilaalla voi lisätä keuhkokuumeen ja ylähengitysteiden virusinfektion riskiä. Steroidi voi myös heikentää virusinfektion aiheuttamaa ylimääräistä tulehdusta ja näin olla hyödyllinen.

Tutkittua tietoa COVID-19:n suhteen on vielä vähän, mutta systemoidussa katsauksessa arviointiin otettiin myös inhalaatiosteroidin käytön vaikutus SARS- ja MERS-virustautien huonoon lopputulokseen. Laajennetulla haulla ei silti löydetty tutkimuksia, joiden perusteella voisi arvioida, onko inhalaatiosteroidin käyttö ennen koronainfektiota tai sen aikana haitallista. Tutkimuksia aiheesta on menossa, mutta ei ole osoitusta, että inhalaatiosteroidista olisi haittaa koronainfektion aikana. Siksi tutkijajoukko suosittaa, että inhalaatiosteroidin käyttöä astmaatikoilla jatketaan entiseen tapaan ja pahenemisvaiheessa suurennetaan annosta aiemman ohjeistuksen mukaisesti.

Lähde: Halpin DMG ym. Eur Resp J 2020; 55:2001009

(Julkaistu Duodecim-lehdessä 18.11.2020)


Tupakointi ja koronatauti

Julkaistu 24.4.2020

Koronataudin aiheuttaja SARS-CoV-2 -virus pääsee elimistöön limakalvojen kautta, pääasiassa nenän, suun ja ylähengitysteiden limakalvojen kautta, mutta vähäisemmässä määrin myös silmän sidekalvolta. Tupakointi aiheuttaa tulehdustilan keuhkoihin ja keuhkoputkien limakalvoille, lisää tulehduksellisten sytokiinien ja tuumorinekroositekijä alfan muodostusta, lisää keuhkoputkien epiteelisolujen läpäisevyyttä, lisää liman tuotantoa ja vähentää liman poistumista keuhkoputkista.

Tähän mennessä tupakoinnin yhteydestä koronatautiin on tehty vain muutamia tutkimuksia, joten tutkimushenkilömäärä on vielä vähäinen ja sen vuoksi johtopäätösten vetäminen on vaikeaa. Näistä suurimmassa tutkimuksessa (Guan et al) todettiin että vaikeampaa tautimuotoa sairastavissa oli enemmän tupakoitsijoita tai tupakoinnin lopettaneita kuin lievemmässä tautimuodossa (17 % vs. 5 %).

SARS-CoV-2 -virus on samankaltainen koronavirus kuin aiemmat epidemiaa aiheuttaneet MERS ja SARS. MERS-virus pääsee keuhkoihin DDP4-reseptorin välityksellä ja SARS käyttää ACE2-reseptoria, joka todennäköisesti on myös SARS-CoV-2 -viruksen kulkureitti. Tupakoinnin on todettu lisäävän selvästi DDP4-reseptorien määrää keuhkoissa ja niiden määrän korreloivan negatiivisesti keuhkojen toimintakyvyn kanssa. MERS-infektion yhteydessä onkin todettu, että tupakoinnilla ja kuolleisuudella on selvä yhteys. Keuhkosyöpäpotilailla on myös todettu, että terveessä keuhkossa ACE2-reseptorien määrä on selvästi suurempi tupakoitsijoilla.

Kaksi samantyyppistä koronavirusta aiheuttaa samankaltaiset oireet ja näiden virusten elimistöön pääsy tapahtuu samankaltaisesti reseptoreiden kautta, joiden määrä on lisääntynyt tupakoitsijoilla. Tämä herättää vahvan epäilyn siitä, että tupakointi lisää viruksen mahdollisuuksia päästä elimistöön ja aiheuttaa siis sairautta herkemmin. On myös ollut epäilyjä siitä, että pahempi tautimuoto liittyy suureen virusaltistukseen, jolloin virusreseptoreiden suuri määrä voisi korreloida vaikeamman taudin kanssa.

Tämän lisäksi tupakointiin liittyy käden tuominen toistuvasti kasvojen lähelle, joka lisää virustaudin riskiä. Lisäksi sosiaalinen eristäytyminen voi lisätä tupakointia ja myös lisätä lähipiirin altistumista tupakansavulle. Eikä pidä unohtaa, että tupakointi lisää riskiä myös sydän- ja verisuonisairauksille, joiden myös on todettu olevan vaikeamman taudinkuvan riskitekijä.

Kaikki nämä seikat puoltavat sitä, että tupakoinnin lopettaminen on ehdottoman tärkeää myös näin epidemia-aikana ja siihen kannattaa panostaa.

Lähde: Berlin I, Thomas D, Le Faou A-L, Cornuz J.  COVID-19 and Smoking. Nicotine & Tobacco Research 2020.


Kuinka toimia astma/COPD-epäilyssä epidemia-aikana

Julkaistu 30.3.2020

Obstruktiivisten keuhkosairauksien diagnostiikka pohjaa puhallustutkimuksiin, jotka suurelta osin on keskeytetty niiden potentiaalisen tartuntariskinvuoksi COVID-19-epidemian aikana. Tästä syystä on tehty ohjeistuksia astma/COPD-epäilyjen varalle, kun diagnostisia tutkimuksia ei ole käytettävissä. Oheinen ohjeistus pohjaa HUS:n antamiin ohjeeseen.

Astma/COPD-epäilyssä puhalluskokeet tehdään vasta epidemiavaiheen päätyttyä, koska tutkimuksissa muodostuu aerosolia, joka mahdollisesti lisää koronaviruksen leviämistä.

Toimi näin kun epäilet astmaa (toistuvat tai pitkittyneet oireet, jotka eivät selity yksittäisellä infektiolla):

Tyyppioireet: yskä (painottuen aamuun ja aamuyöhön), limaisuus, hengityksen vinkuminen, hengenahdistus, rasituksen siedon heikkeneminen

  • lievät oireet  – aloitetaan inhalaatiosteroidi, joka puretaan epidemian jälkeen ja sitten tehdään tarvittavat diagnostiset tutkimukset, lyhytvaikutteinen beeta-2-agonisti tarvittaessa käyttöön. Hyvä allergisen tai kroonisen nuhan hoito.
  • kohtalaiset – aloitetaan kombinaatiovalmiste ja tarvittaessa käytettävä lyhytvaikutteinen beeta-2-agonisti. Jos on allergista taustaa, harkitaan montelukastin kombinoimista. Hyvä allergisen tai kroonisen nuhan hoito.
  • vaikeat oireet (potilas tulee päivystys/kiirevastaanotolle oireiden vuoksi) – infektion poissulku oireen taustalta ja aloitetaan yhdistelmävalmiste (inhaloitava glukokortikoidi ja pitkävaikutteinen beeta-2-agonisti), lyhytvaikutteinen beeta-2-agonisti, lyhyt 5-7 päivän p.o. glukokortikoidikuuri (Prednisolon 20-40 mg/ vrk, ei laskevia annoksia).  Hyvä allergian ja nenän tukkoisuuden hoito.
  • Jos potilas saa sivuvaikutuksia pitkävaikutteisesti beeta-2-agonistista, voi sen korvata antikolinergilla, esim. tiotropiumilla
  • Mikäli potilas tupakoi, on sen lopettaminen suositeltavaa!

Tutkimukset astmaepäilyssä koronaepidemian aikana: TVK, CRP, sinuiitin poissulku (esimerkiksi nenän sivuonteloiden ultraäänitutkimus tai röntgenkuva kuutamoprojektiona), keuhkokuva harkinnan perusteella statuslöydösten ja oireiden vakavuuden mukaan

 Hoida näin kun epäilet keuhkoahtaumatautia (COPD)

Potilaalla yleensä yli 20 vuoden tupakointianamneesi ja oireinen (yskä, limaisuus, rasitushengenahdistus)

  • kohtalaiset oireet – aloitetaan pitkävaikutteinen avaava (pitkävaikutteinen antikolinergi tai pitkävaikutteinen beeta-2-agonisti tai pitkävaikutteinen kaksoisavaava ja lyhytvaikutteinen beeta-2-agonisti tarvittaessa käyttöön).
  • vaikeat oireet (potilas tulee päivystys/kiirevastaanotolle oireiden vuoksi) – infektion poissulku oireen taustalta ja aloitetaan pitkävaikutteinen kaksoisavaava kombinaatiovalmiste (pitkävaikutteinen beeta-2-agonisti ja pitkävaikutteinen antikolinergi tai pitkävaikutteinen beeta-2-agonisti ja inhalaatiosteroidi), lyhytvaikutteinen beeta-2-agonisti, 5-7 vrk po kortisonikuuri (Prednisolon 20-40 mg/ vrk, ei laskevia annoksia) ja antimikrobikuuri (esimerkiksi amoksisilliini-klavulaanihappo tai doksisykliini).
  • Mikäli potilas tupakoi, on sen lopettaminen suositeltavaa!

Tutkimukset COPD-epäilyssä koronaepidemian aikana: TVK, CRP, keuhkokuva ja EKG.


Uniapneaa sairastava ja korona

Julkaistu 25.3.2020

Uniapneaa sairastavat eivät kuulu nykytiedon mukaan koronaviruksen riskiryhmään jos muita liitännäissairauksia ei ole. Yölliset apneat ja niihin liittyvä hypoksia voivat kuitenkin heikentää koronaviruspotilaan toipumista, ja siksi CPAP-laitteen käytön jatkaminen myös infektion aikana mahdollisuuksien mukaan on tärkeää. Potilaan joutuessa osastolle tulee oma laite ottaa mukaan, mutta aerosolien vuoksi kohortoiminen on tärkeää.

Lisätietoja TYKSin verkkosivuilta


Keuhkosairaat ja korona

Julkaistu 25.3.2020

COVID-19 -koronaviruksen pyyhkäistessä maailmamme ylitse, on keuhkosairauksien hyvä perushoito entistäkin tärkeämpää. COVID-19 iskee juuri keuhkoihin ja potilaat, joilla on huonossa tasapainossa oleva keuhkosairaus kuuluvat vaarallisemman koronavirustaudin riskiryhmään. Vaikka ikä edelleen on suurin riskitekijä huonommalle ennusteelle, on iäkäs keuhkosairas jo lähtökohdiltaan kovin huonossa asemassa ja hänen ennustettaan saattaa parantaa, jos keuhkosairaus on hyvässä tasapainossa. Suomen astmaohjelma on maailmankuulu, mutta silti meillä edelleen on astmaatikkoja, jotka ovat lopettaneet lääkkeensä tai sinnittelevät huonolla hoitotasapainolla. Juuri nyt on oikea hetki tarkistaa peruslääkitykset oikealle tasolle, jotta keuhkot olisivat parhaassa mahdollisessa kunnossa ottamaan vastaan tuleva virushyökkäys. Jos keuhkosairaan keuhkojen toiminta on normaalia, lisääntynyttä riskiä vakavammalle taudille ei ole, joten vielä voisi olla aikaa valmistautua. Lähes kaikkia keuhkosairauksien lääkkeitä voi huoletta käyttää myös koronavirusepidemian aikana, vaikkakin tablettikortisonia tulee harkita tarkkaan, mutta käyttää pelotta, kun tarve on. On hyvä, että potilas ottaa puhelimitse yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos astmatilanne on niin vaikea, että tarvitaan kortikosteroidikuuri. Silloin lähinnä tarkastetaan, että potilas ei vaadi päivystyksellistä tilanteen arviointia.

Vaikka yhteiskuntamme ja sosiaalinen piirimme sulkeutuu, on laatikkomme sisällä silti tärkeää hengittää, mieluiten mahdollisimman syvään. Keuhkojen kannalta liikunta, mieluiten ulkoilmassa, on parasta lääkettä. Silloin pienimmätkin keuhkoputket avautuvat, lihakset vahvistuvat ja mahdollinen lima poistuu. Kannustakaa keuhkopotilaita liikkumaan: hengästymistä ei tarvitse pelätä, vaikka koronavirus pelottaisikin, kunhan julkisilla paikoilla kuljetaan vastuullisesti ja turvavälit pitäen.


Tuberkuloosin hoito koronavirusepidemian aikana tilanteessa, jossa potilaspaikkojen määrä osastolla on rajoitettu

Julkaistu 23.3.2020

Tilanteessa, jossa osastolla ei ole potilaspaikkoja, voidaan tuberkuloosin hoito aloittaa polikliinisesti potilailla, jotka:

Potilaat, joiden hoito aloitettava osastolla:

  • yskösvärjäyspositiiviset
  • monisairaat ja -lääkityt
  • MDR-epäilyt ja varmistetut MDR-potilaat

Yskösvärjäyspositiiviset voidaan ilmaeristyshuoneiden puuttuessa sijoittaa yhden hengen huoneisiin, jolloin suojautumisen merkitys korostuu. Useampi tuberkuloosipotilas voidaan hoitaa samassa huoneessa, mikäli potilaiden tuberkuloosibakteerikannan resistenssiprofiili on sama.

MDR-potilaat on hoidettava aina ilmaeristyksessä.

Kun yskösvärjäyspositiivisten potilaiden hoito on saatu aloitettua, siirretään heidät herkästi kotieristykseen, mikäli edellytykset siihen kotona täyttyvät (Kts. Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2013, s. 110) ja he eivät sairautensa vuoksi ole sairaalahoidon tarpeessa.

Iäkkäiden, monisairaiden, laitos- tai sairaalahoidossa olevien vanhusten hoito voidaan harkinnan mukaan aloittaa hoitolaitoksessa keuhkolääkärin ohjeiden mukaan.  Potilaalla on oltava oma huone, mikäli hän on värjäyspositiivinen. Hoidon toteutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa silloin erikoissairaanhoidon hoitava lääkäri.

Diagnostiikka tapahtuu pääsääntöisesti polikliinisesti.


Koronavirusinfektio ja tupakointi

Julkaistu 20.3.2020

Tupakointi heikentää keuhkojen toimintakykyä ja immuunijärjestelmän toimintaa. Tutkimusten mukaan tupakoijat ovat suuremmassa riskissä joutua influenssan vuoksi sairaala- ja tehohoitoon. Tupakoinnin lopettamisella näyttää siis olevan merkitystä myös koronavirus-tartunnan ehkäisyssä ja erityisesti COVID-19 riskiryhmissä olevilla. Tämä koskee todennäköisesti myös sähkösavukkeen käyttöä. Filhan verkkosivuilla www.filha.fi/tupakka löytyy tupakkavieroitustyöhön hyödyllisiä työkaluja terveydenhuollon ammattilaisille.