muokattu: 6.4.2021

Kun potilaani oireilee sisäympäristössä

Sisäympäristössä oireileva potilas – mitä teen?

Terveydenhuollon tehtävä on kuunnella potilasta, kohdata jokainen potilas yksilönä oireilu, kokonaistilanne ja tuen tarve huomioon ottaen sekä diagnosoida sairauksia ja hoitaa niitä hoitosuositusten mukaisesti aiheuttajasta riippumatta. Rakennusten tekniset selvittelyt tai niiden tulosten tulkinta eivät kuulu terveydenhuollon ammattilaisille.

Oireilevan potilaan kohtaaminen

  • Tärkeintä on kuunnella potilasta. Oireet ovat aina todellisia, ja kuuntelemalla potilasta yleensä selviää monia taustalla vaikuttavia tekijöitä.
  • Tietoa annetaan tarvittaessa vasta myöhemmin, tarkkaillen miten vastaanottavainen potilas on. Välittömästi tiedon tarjoaminen voi tuntua vähättelyltä.
  • Arkipäiväistä oireilua, rauhoita potilasta ja huomioi hänen huolensa. Kerro, että yleensä oireet väistyvät.
  • Vältä turhaa syy-seuraussuhteiden vetämistä. Ei lukita näkemyksiä, tärkeää on ensin tutkia. Osin tiedostamattomat pelot, huoli, koetut riskit sekä uutisten kuuleminen jonkin tietyn tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita voimistamalla elimistön stressivasteita.

Miten tutkin?

Sisäympäristöön liittyvät oireet voivat olla hyvin monimuotoisia ja johtua monista eri tekijöistä. Potilaan tilanteen helpottamiseksi on oleellista tunnistaa kaikki tekijät, joihin voidaan vaikuttaa.

  1. Olennaista kuunnella, mikä on potilaan näkemys.
  2. Anna tilaa ja aikaa:
    • Potilas saa kertoa oireistaan ja huolistaan
    • Voi selvitä samanaikaisia kuormittavia tekijöitä
    • Suhtaudu potilaan oireisiin ja arvioihin objektiivisesti, mutta empaattisesti ja kunnioittaen. Älä kauhistele tai mitätöi.
  3. Anamneesi on tärkein työkalu. Potilaan kertoman ja aiemman sairaus- ja lääkitysanamneesin perusteella valitaan tutkimus- ja hoitolinjat.
    • Turhia tutkimuksia tulee välttää.
  4. Kosteus- ja homevaurion yhdistämiseksi potilaan hengitystieoireisiin tai sairauksiin ei ole olemassa luotettavia laboratorio- tai muita tutkimuksia, vaan tutkimusten tarkoituksena on kartoittaa mahdollisia muita syitä ja sairauksia, ja ne tulisi teettää epäillyn sairauden hoitosuositusten mukaisesti.
  5. Tuo esiin, että oireet ovat aina todellisia aiheuttajasta riippumatta. Jokaisella on yksilöllinen tapa reagoida asioihin.
  6. Huomioi myös sanaton viestintä.
  7. Sopikaa yhdessä suunnitelma:
    • Mitä seurataan ja miksi? Miksi jotain asioita ei tutkita? Miten edetään?
    • Oltava lääketieteellisesti määritelty, mitätöimättä kokemusta.
    • Lähdetään siitä, että kaikki hyvin, kunnes toisin todistetaan.

Välttämissuosituksen tulisi aina perustua harkittuun arvioon. Suosittelemalla tilojen välttämistä voidaan pahentaa ihmisen oireita ja tilannetta.

PEF-työpaikkaseurantaa voidaan käyttää sovittujen käytäntöjen mukaisesti ammattiastmaepäilyissä.