Astman hoidossa tapahtui 1990-luvun alussa käänne, kun suomalaiset tutkijat osoittivat taudin tulehduksellisen luonteen. Keuhkolääkärit halusivat siirtää uuden tiedon hoitokäytäntöön. Filha ry näki uuden haasteen. Syntyi kansallinen astmaohjelma 1994–2004 ja tehdylle ohjelmalle asetettiin selkeät tavoitteet, sovittiin työkalut niiden saavuttamiseksi ja seurattavat mittarit. Astmaohjelma oli merkittävä koulutusponnistus, jonka mitattavat tulokset olivat vaikuttavia.
Seuraavaksi Filhassa tartuttiin keuhkoahtaumataudin ja uniapnean haasteisiin ohjelmatyöllä. Keuhkoahtaumatautiohjelma lisäsi taudin tunnettavuutta ja toteamiskeinoja perusterveydenhuollossa.
Karjalan allergiatutkimuksessa ilmeni, että suomalaiset olivat venäläisiä naapureitaan allergisempia. Eroja taustalta löytyi ympäristön ja elintapojen muutokset, jotka kytkeytyivät immuunisäätelyyn. Allergiaohjelma 2008–2018 muutti strategian suunnan välttämisestä sietämiseksi ja kannusti tukemaan allergiaterveyttä. Tämän ohjelman alustavat tulokset osoittavat allergiaruokavalioiden tarpeen vähentyneen ja kustannusten olevan laskussa.
Tuoreimpana ohjelmana THL:n johtama sisäilmaohjelma 2018–2028 tarttuu ajankohtaiseen ongelmaan modernein keinoin. Siinä kehitetään verkkokoulutusta, viestintää ja monialaista osallisuutta. Ohjelmat ovat edelleen hyvä keino kansanterveystyössämme. Nyt Filha suuntaa sairauksien hoitoon liittyvistä ohjelmista preventioon ja työkenttää kyllä riittää.
Me Filhassa kiitämme kaikkia niitä yhteistyötahoja ja -henkilöitä, jotka ovat ohjelmatyöhömme vuosien saatossa osallistuneet!