Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL seuraa tilannetta koko ajan ja ohjeistaa, miten suojautua ja toimia.
Valtioneuvoston kooste viranomaisten tiedotteista löytyy tästä.
Katso myös Helsingin Sanomien 22 ohjetta, joiden mukaan on nyt syytä toimia kotona, kaupassa ja joukkoliikenteessä sekä seuraa HS:n päivittyvää seurantaa koronavirustilanteesta.
Terveystiedotusta tehdään päivittäin ja viranomaiset antavat suositukset.
Valtakunnallinen puhelinneuvonta
Koronaviruksesta on avattu valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa koronaviruksesta. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Neuvonnan numero on 0295 535 535. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15.
Sairastuminen
Mitä teen, jos saan oireita?
Katso ajankohtaiset ohjeet THL:n sivuilta, sillä ohjeet päivittyvät usein. Pääsääntö on yksinkertainen: jos sairastut, jää kotiin. Jos sinulla on lieviä flunssaoireita, pysy kotona, kunnes olet terve. Soita vakavista oireista esimerkiksi hengenahdistuksesta tai yleiskunnon heikkenemisestä terveyskeskukseen. Näin annamme hoitohenkilöstölle työrauhan keskittyä kaikkein vakavimpiin tapauksiin. Jos sinulla on hengityssairaus, muista että olet riskiryhmää. Älä lykkää yhteydenottoa terveyskeskukseen, jos vointisi huononee.
Terveysportti: Ohjeet koronavirustaudin (COVID-19) kotihoitoon
Omaolo-palvelu: koronavirustaudin oirearvio netissä
Milloin olen niin sairas, että pitää hakeutua hoitoon?
Jos sinulla on hengenahdistusta, joka ei mene ohi (keuhkosairautesi hoidossa käytettävillä hengitettävillä lääkkeillä) ja yleiskuntosi huononee, on syytä hakeutua hoitoon.
Miten otan yhteyttä terveydenhuoltoon?
Ole aina ensin puhelimitse yhteydessä omaan terveyskeskukseen, omaan työterveyshuoltoon tai päivystysapunumeroon 116117. Yhteydenotto-ohjeet löytyvät oman kunnan sivuilta, nämä vaihtelevat kunnittain. Hätänumero 112 on hätätilanteita varten ja tämä tulee säästää niille, jotka tarvitsevat välitöntä apua. Työnantajat ohjeistavat työpaikkakohtaisista toimintatavoista THL:n suositusten mukaan.
Terveysportti: milloin on hakeuduttava hoitoon?
Riskiryhmät
Keuhkosairauksia sairastaville koronaviruksen aiheuttama tartuntatauti voi olla vaikeampi kuin tavallinen flunssa. Keuhkosairauden vaikeusaste vaikuttaa koronavirustartunnan vaarallisuuteen. Jos astma on hyvässä hoitotasapainossa ja keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, jonka keuhkojen toimintakyky on alentunut esimerkiksi keuhkoahtaumataudin, bronkiektasian tai keuhkojensiirron vuoksi. Suurin osa todetuista infektioista on toistaiseksi ollut kuitenkin lieviä myös kroonista keuhkosairautta sairastavilla.
Vaikka keuhkosairauden vaikeusaste vaikuttaa koronavirusinfektion vaikeuteen, on ikä merkittävin riskitekijä: tähän mennessä vakavampia tapauksia on havaittu eniten yli 70-vuotiailla, korkein riski on yli 80-vuotiailla. Lapsille koronavirus on tähän mennessä aiheuttanut vain lieviä tapauksia.
Kuuluuko päivittäistä astmalääkitystä tarvitseva astmaa sairastava riskiryhmään?
Kuuluu, iästä riippumatta. Astmaa sairastava voi varautua mahdolliseen infektioon huolehtimalla astmansa hyvästä tasapainosta yleisten varotoimien lisäksi.
Onko uniapneaa sairastava riskiryhmässä?
THL:n listauksessa uniapneaa sairastava ei kuulu riskiryhmään, jos muita liitännäissairauksia ei ole.
Ovatko tupakanpolttajat riskiryhmässä?
THL:n mukaan (17.3.) tupakointi saattaa lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, sillä yleisesti ottaen tupakointi heikentää keuhkojen toimintaa. Tupakointi kannattaa lopettaa. Hengitysliiton Stumppi.fi-palvelu tarjoaa tukea lopettamiseen puhelimitse ja verkossa.
Voiko riskiryhmään kuuluva keuhkosairas selvitä lievin oirein vai joutuuko hän heti sairaalaan?
Uuden tiedon mukaan esimerkiksi hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riskitekijä koronaviruksessa, toisin kuin influenssassa. Myös astmaa sairastava voi sairastaa koronaviruksen aiheuttaman taudin lieväoireisena eikä joudu lääkärihoitoon. Vaikeaa keuhkosairautta sairastava on riskiryhmässä. Noudata saamiasi ohjeita, joiden mukaan toimia sairauden pahenemisvaiheen aikana. Hakeudu hoitoon, mikäli hengenahdistus ei mene ohi lääkkeillä.
Ennaltaehkäisy
Miten ennaltaehkäisen tartuntaa?
Parhaat keinot ehkäistä koronavirustartunta ovat hyvä käsihygienia ja maalaisjärki. Tärkeää on, että hengityssairas huolehtii yleiskunnostaan, lääkityksestään ja muusta hoidostaan terveydenhuollon ohjeiden mukaisesti.
Pese kädet saippualla vähintään 20 sekunnin ajan. Vältä kättelemistä ja yski hihaan tai paperinenäliinaan. Hävitä nenäliina välittömästi käytön jälkeen. Nämä ohjeet pätevät myös muiden tartuntatautien ehkäisyyn.
Keuhkosairauksia sairastavan tulee huolehtia omasta peruslääkityksestään lääkärin ohjeen mukaisesti. On hyvä silti tarkistaa, että kotona on kuukauden tarpeiksi lääkkeitä. Hengitettävissä lääkkeissä ei ainakaan toistaiseksi ole ollut saatavuuskatkoksia. Hengityssuojaimet eivät suojaa tartunnalta. Hengitysliitto ja Filha suosittelevat hengityssairaita ottamaan influenssa- ja pneumokokkirokotteet.
Keuhkosairauksia sairastavan kannattaa pitää huolta omasta vastustuskyvystään ja yleiskunnostaan. Aktiivinen liikunnan harrastaminen on hengityssairauksien hoidossa tärkeää. Hengitysliiton YouTube-kanavalta löydät monipuolisia liikuntavideoita, joiden avulla voit harjoitella kotona.
Muistuta läheisiäsi, että olet riskiryhmää. Heillä on siis myös syytä erityiseen varovaisuuteen.
Yleistietoa koronaviruksesta
Koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatauti voi aiheuttaa komplikaatioita hengityssairaille (eli keuhkosairaille), koska heillä keuhkojen toimintakyky on usein alentunut. Virustartunta aiheuttaa tulehduksen keuhkoissa. Koska kyseessä on virustauti, antibiootit eivät tehoa koronavirukseen eikä rokotetta ole.
Kyseessä on uusi tauti, joten tutkimustieto päivittyy jatkuvasti. Tämänhetkisen tiedon mukaan taudin itämisaika on keskimäärin 4−5 päivää, vaihteluväli voi yksilöllisesti olla 2−12 päivää. Koronaviruksen aiheuttamassa taudissa on usein lievempi ensimmäinen vaihe ja seuraavalla viikolla voi tulla pahenemisvaihe. Sairastuneiden oireita ovat olleet yskä, kuume ja siihen liittyvät lihas- ja päänsäryt sekä hengenahdistus.
Voiko oireeton ihminen tartuttaa koronaviruksen?
Kyllä periaatteessa voi, vaikka riski on tämänhetkisen (16.3.) tiedon mukaan pieni. Alkuvaiheessa virusinfektio voi ilmeisesti olla kuumeeton ja oireet voivat jonkin verran vaihdella. Myös oireettomia ja lieväoireisia tartuttajia on tullut tietoon epidemian aikana.
Ketkä voivat saada koronavirustestauksen?
THL:n kanta (15.3.) on, että koronavirusnäytteitä otetaan oireilevilta riskiryhmiin kuuluvilta sekä heitä hoitavilta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta. Lieväoireisilta ja matkoilta palaavilta näytteitä otetaan edelleen lääkärin harkinnan mukaan. Oireettomia ei testata. Tämän linjauksen mukaan oireileva ja hengityssairautta sairastava voi saada testauksen. Ajankohtaisen tilanteen testauksista saa THL:n tai oman kunnan sivuilta.
Milloin on syytä epäillä koronaa, milloin taas tavallista flunssaa? Voiko lieväoireista koronavirustartuntaa erottaa tavallisesta flunssasta?
Kysymys on hankala, sillä oireiden voimakkuus on yksilökohtaista. Oireiden perusteella et voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri. Varmuuden asiasta saa vain testaamalla.
Voiko korona aiheuttaa tuberkuloosin kaltaisia oireita?
Koronan oireet ovat samankaltaisia kuin influenssassa, mutta yskä, hengitystieoireet ja kuume ovat samanlaisia kuin monissa muissa keuhkosairauksissa. Myöskään tuberkuloosin oireet eivät ole yksistään tuberkuloosissa esiintyviä.
Kauanko koronaviruksen sairastaminen kestää?
Tällä hetkellä arvioidaan, että sairauden vaikeusasteesta riippuen toipuminen kestää päivistä viikkoihin.
Kuinka kauan koronavirus voi tarttua vielä oireiden loppumisen jälkeen?
Asiaa ei toistaiseksi tiedetä.
Voiko koronavirukseen sairastua uudelleen? Onko uudelleen sairastettu korona vaikeampi?
Tämänhetkisen käsityksen mukaan koronaviruksesta sairastunut saa immuniteetin. Tällä hetkellä ei tiedetä, kuinka pitkään immuniteetti säilyy. On mahdollista sairastua uudelleen, mutta uudelleen sairastetun taudin vaikeusastetta ei tiedetä.
Jos on raskaana, vaikuttaako koronaan altistuminen tai sairastuminen sikiöön?
Koronavirus ei tiettävästi ole tarttunut veriteitse äidistä syntymättömään lapseen. Myöskään muiden koronavirusten ( SARS ja MERS) ei ole kuvattu tarttuneen veriteitse äidistä syntymättömään lapseen.
Tuhoaako koronaviruksen aiheuttama sairaus keuhkoja?
Osalle sairastuneista koronavirus aiheuttaa laaja-alaisen keuhkokudoksen tulehduksen, joka voi aiheuttaa pysyvämpiä vauriota keuhkoihin. Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus voi jättää fibroosia eli sidekudostumista keuhkoihin myös akuutista taudista paranemisen jälkeen. Pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole tietoa.
Korona, rokotteet ja lääkitys
Onko keuhkokuumerokotuksesta hyötyä koronaviruksen aiheuttaman keuhkokuumeen hoitoon?
Tämänhetkisen tiedon mukaan ei ole, koska niissä on eri taudinaiheuttaja. Koronaan ei ole saatavissa rokotetta, sillä sen kehittäminen on vasta alussa. Vastustuskyky heikkenee influenssan sairastamisen jälkeen, jolloin bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen voi saada herkemmin. Keuhkokuumerokote ehkäisee jälkitautina esiintyvää bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta.
Kannattaako ottaa astmalääkettä, jos tulee flunssaoireita?
Kyllä kannattaa lääkärin ohjeen mukaan. Astma on keuhkojen pitkäaikainen ja vaihteleva limakalvojen tulehdus, jota hoidetaan astmalääkkeillä. Astmaa on hoidettava aina omahoito-ohjeiden mukaisesti. Hoitamaton ja huonossa hoitotasapainossa oleva astma on suurempi riski terveydelle joka tilanteessa.
Voiko astmaa sairastava jättää pois kortisonilääkityksen? Vaikuttaako kortisoni koronan sairastamiseen?
Astmalääkitystä ei saa lopettaa. Se hoitaa pitkäaikaista ja vaihtelevaa keuhkojen limakalvojen tulehdusta, joka aiheutuu astmasta. Kortisonin vaikutuksesta koronavirukseen ei ole vielä laajempaa näyttöä suuntaan tai toiseen, omatoimisesti ei pidä aloittaa kortisonia tablettimuodossa ellei näin ole erikseen määrätty. Astman pahenemisvaiheessa tablettikortisoni on paikallaan pahenemisvaiheen aiheuttajasta riippumatta, joten astmaatikko voi hoitaa pahenemisvaihettaan edelleenkin kuten häntä on ohjeistettu kiinnittäen kuitenkin erityistä huomiota vointiinsa ja olemalla pahenemisvaiheen ollessa kyseessä herkästi yhteydessä terveydenhuoltoon.
Onko jotain suositeltavia lääkkeitä, joista on apua koronaan?
Toistaiseksi koronaan ei ole olemassa yleispätevää lääkityssuositusta. Lääkitykseen liittyvät asiat on selvitettävä yksilöllisesti lääkärin kanssa.
Korona, sairausloma ja poissaolo työpaikalta
Onko riskiryhmään kuuluvan käytävä töissä, jos ei ole mahdollisuutta etätyöhön?
Asia kannattaa ottaa puheeksi oman esimiehen kanssa. Tämä on työntekijän ja työnantajan välinen sopimusasia. Joissain tapauksissa voi olla mahdollista keskustella työnantajan ja työterveyshuollon kanssa yhdessä kolmikantaneuvottelussa korvaavista tavoista tehdä töitä tai työolosuhteiden muokkaamisesta.
Mitä kautta voi saada lääkäriltä sairauslomaa, jos pitää välttää terveyskeskuksessa asioimista?
Kannattaa aina olla yhteydessä myös omaan esimieheen ja selvittää, voiko poikkeustilanteessa sopia lääkärintodistuksen tarpeesta toisin. Jos työterveyshuoltosi on terveyskeskuksessa, ota yhteyttä terveyskeskukseen ja tiedustele, onko mahdollista saada asiaan ratkaisu puhelimitse. Jotkut terveysasemat ja yksityiset terveysyritykset/työterveyshuollot tarjoavat etälääkäripalveluja.
Karanteeni
Miksi altistuneiden lähipiiriä ei aseteta karanteeniin?
Lähipiiri ei ole karanteenissa koska he eivät ole olleet lähikontaktissa tartunnan saaneeseen henkilöön. Karanteeniin asetetun oireettoman henkilön lähipiiri ei ole tartuttava.
Testataanko karanteeniin asetetut henkilöt?
THL päivittää jatkuvasti testausohjeita. Tämänhetkisen (16.3.) tiedon mukaan testataan, jos heille tulee oireita. Oireettomien henkilöiden testaaminen ei anna luotettavia tuloksia tartunnasta.
Liikkumisrajoitukset
Missä voin nyt liikkua?
Hengitysliitto suosittaa kaikkia keuhkosairaita ja muita riskiryhmiä välttämään kontakteja muiden kuin samassa taloudessa asuvien ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Hallituksen 16.3. antaman linjauksen mukaan on suositeltavaa välttää tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Hallitus rajoittaa julkiset kokoontumiset 10 henkilöön. Julkisilla paikoilla voi edelleen liikkua ja hoitaa välttämättömiä arkiasioita. Ulkoileminenkin on sallittua, kunhan vältetään lähikontakteja muiden ihmisten kanssa.
Yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan eli käytännössä heitä velvoitetaan noudattamaan karanteenia vastaavia olosuhteita. Vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä kielletään. Samoin ulkopuolisten vierailut kielletään hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa. Poikkeuksena ovat tapauskohtaisesti arvioiden kriittisesti sairaiden ja lasten oireettomat läheiset, saattohoidossa olevien läheiset sekä puoliso tai tukihenkilö synnytysosastolla.
Rajoitusten tarkoituksena on suojella riskiryhmiin kuuluvia. Seuraa viranomaisten ohjeita, ne voivat muuttua.
Muut koronaan liittyvät huolet
Iäkkäät sukulaiset ja ystävät huolettavat, mitä teen?
Tapaamisten sijasta kannattaa pitää yhteyttä puhelimitse tai verkon kautta. Suositeltavaa on varmistaa, että läheisillä on tarpeelliset kauppa-, apteekki- ja muut vastaavat asioinnit huolehdittu. Heidän kotiovelleen voi toimittaa tarpeelliset ostokset valmiiksi.
Jos iäkkäät sukulaisesi pitävät sinnikkäästi kiinni halustaan liikkua julkisilla paikoilla, jatka keskustelua heidän kanssaan altistumisriskistä. Vetoa viranomaisten suosituksiin ja inhimilliseen huoleesi heidän puolestaan. Jokainen meistä tekee lopulta itse omat valintansa.
Mitä teen, jos koronakeskustelu alkaa ahdistaa?
THL on koonnut verkkosivuilleen ohjeita, miten voi pitää itsestään ja läheisistään huolta, jos keskustelu koronaviruksesta ahdistaa. Tärkeää on ylläpitää terveellisiä elämäntapoja ja arjen hyviä rutiineja: syödä terveellisesti, nukkua riittävästi, kuntoilla kotona tai liikkua luonnossa sekä pitää yhteyttä puhelimitse ja verkon avulla perheenjäseniin ja ystäviin.
Poikkeusolosuhteissa on normaalia tuntea surua, hämmennystä, pelkoa ja vihaa. Matalan kynnyksen kriisiapua saa muun muassa Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelimesta 09 2525 0111 ja nuorille tarkoitetusta Sekasin-chatista.
Keuhkosairautta sairastava, muista erityisesti nämä:
- Vältä fyysisiä kontakteja muihin ihmisiin. Ota yhteyttä puhelimitse.
- Pese kädet ja yksi hihaan.
- Älä kättele.
- Huolehdi lääkityksestäsi.
- Huolehdi yleiskunnostasi.
- Jos vointisi huononee, jää kotiin.
- Jos hengenahdistus ei parane hengitettävillä lääkkeilläsi, ota yhteys terveydenhuoltoon.
- Seuraa ohjeita: www.thl.fi
- Muistuta läheisiäsi, että olet riskiryhmää.
Lähteet
Mervi Puolanne, järjestöjohtaja, Hengitysliitto ry
Tuula Vasankari, professori, pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri, Filha ry
Miia Aro, asiantuntijylilääkäri, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, Filha ry
Tuuli Heinikari, asiantuntijylilääkäri, keuhkotautien ja allergologian erikoislääkäri, Filha ry
Tuomo Oikarainen, työterveyslääkäri