muokattu: 23.11.2020

COVID-19

Keräämme näille sivuille tietoa terveydenhuollon ammattilaisille koronavirusinfektioon COVID-19 liittyen.

Keuhkohuoli-linja on avattu 15.6.2020. Lisää tietoa tästä linkistä.

Keuhkosairaus ei ole este kasvomaskin käytölle

Julkaistu 18.11.2020

Vaikka henkilöllä olisi krooninen keuhkosairaus, ei se ole este kasvomaskin käytölle. Joukko arvostettuja keuhkosairauksien tutkijoita ja asiantuntijoita, the Respiratory Effectiviness Group (https://www.regresearchnetwork.org/), on antanut suosituksen European Respiratory Journalissa kasvomaskien käytöstä keuhkosairautta potevilla. Keuhkosairaus itsessään on vaikean koronainfektion riskitekijä, ja siksi keuhkosairautta potevien suojautuminen on tärkeää.

Käsihygienian ja fyysisen etäisyyden lisäksi kasvomaskit ovat tärkeitä niin yksilön kuin väestön kannalta tartunnan leviämisen estossa. Asiantuntijajoukko toteaa, että kasvomaskit paitsi estävät leviämistä, myös suojaavat luultavasti käyttäjäänsä. Vallalla olevan käsityksen mukaan kasvomaskit vähentävät leviävän viruksen määrää ja johtavat sairastumistapauksissa mahdollisesti lievempään tautimuotoon.

Kasvomaskin aiheuttama epämukavuuden tunne tai hengityksen resistenssin lisääntyminen voi aiheuttaa keuhkosairaalle olon, että hengittäminen on vaikeaa mutta tämä on osin tunne eikä se ole vaarallista. Suosituksena on siis, että myös keuhkosairautta potevien tulisi käyttää kasvomaskeja. Akuutissa sairauden pahenemisvaiheessa, jolloin käyttö on hankalaa, ei keuhkosairaiden kannata liikkua julkisesti.

Lähde: Soriano JB ym. Eur Resp J 2020. DOI: 10.1183/13993003.03325-2020

(Julkaistu Duodecim-lehdessä 18.11.2020)


Inhalaatiosteroidin käyttöä kannattaa jatkaa koronaepidemian aikana

Julkaistu 18.11.2020

Miten menetellä astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavan inhalaatiosteroidihoidon kanssa koronaepidemian aikana? Tiedämme, että inhalaatiosteroidit estävät astman pahenemisvaiheita, joiden aiheuttaja useimmiten on virus. Inhalaatiosteroidin lopettaminen heikentää astman hoitotasapainoa ja lisää siis riskiä pahenemisvaiheeseen. Toisaalta inhalaatiosteroidi keuhkoahtaumatautipotilaalla voi lisätä keuhkokuumeen ja ylähengitysteiden virusinfektion riskiä. Steroidi voi myös heikentää virusinfektion aiheuttamaa ylimääräistä tulehdusta ja näin olla hyödyllinen.

Tutkittua tietoa COVID-19:n suhteen on vielä vähän, mutta systemoidussa katsauksessa arviointiin otettiin myös inhalaatiosteroidin käytön vaikutus SARS- ja MERS-virustautien huonoon lopputulokseen. Laajennetulla haulla ei silti löydetty tutkimuksia, joiden perusteella voisi arvioida, onko inhalaatiosteroidin käyttö ennen koronainfektiota tai sen aikana haitallista. Tutkimuksia aiheesta on menossa, mutta ei ole osoitusta, että inhalaatiosteroidista olisi haittaa koronainfektion aikana. Siksi tutkijajoukko suosittaa, että inhalaatiosteroidin käyttöä astmaatikoilla jatketaan entiseen tapaan ja pahenemisvaiheessa suurennetaan annosta aiemman ohjeistuksen mukaisesti.

Lähde: Halpin DMG ym. Eur Resp J 2020; 55:2001009

(Julkaistu Duodecim-lehdessä 18.11.2020)


Sairaalahoitoisen COVID-19-infektion aiheuttaman keuhkokuumeen sairastaneen jälkiseuranta

Julkaistu 18.11.2020

Sairaalahoitoon joutuneilla koronapotilailla on usein viruksen aiheuttama vaikea keuhkokuume. Kuvantamistutkimusten muutokset ovat monilla potilailla runsaita, ja toipuminen muutoksista vie aikaa. Luultavasti interstitiaaliset keuhkomuutokset ja verisuonitukokset ovat yleisimpiä jälkitauteja sairastaneilla. NHS (National Health Service, Iso-Britannia) on antanut suositukset potilaiden jälkiseurannasta.

Suosituksessa potilaat on jaettu kahteen erityyppisen seurantaryhmään sairastetun taudin vaikeuden, jälkitautien riskin ja kotiutumisvaiheen kliinisen tilanteen mukaan. Vaikean tautimuodon sairastaneet ovat yleensä sairaalavaiheessa vaatineet tehohoitoa, kotiutuneet happilisän kanssa tai vaatineet hengityksen koneellista tukea. Heille suositellaan 12 viikon kuluttua kotiutumisesta keuhkojen röntgenkuvausta ja kliinistä arviota sekä keuhkofunktiotutkimuksia ja kävelytestiä happeutumisen arvioimiseksi harkinnan mukaan. Tarvittaessa tehdään tietokonekuvantaminen ja sydämen kaikukuvaus. Lievän, mutta sairaalahoitoisen taudin sairastaneille suositellaan 12 viikon kuluttua keuhkojen röntgenkuvausta ja virtuaalista arvioita. Potilaan vointi ja keuhkoröntgenlöydös määrittelevät lisätutkimusten tarpeen.

Lähde: George PM ym. Thorax 2020;75:1

(Julkaistu Duodecim-lehdessä 18.11.2020)


Uusi tutkimus koronavirustaudin pitkäaikaisvaikutuksista keuhkoille ja elämänlaadulle

Julkaistu 28.10.2020

Seurantatutkimuksessa etsitään tutkimusta johtavan työelämäprofessori Tuula Vasankarin mukaan vastauksia kysymyksiin, miten koronavirusinfektio vaikuttaa hengityskykyyn, suorituskykyyn ja elämänlaatuun sekä mitä muita mahdollisia pitkäaikaisia oireita infektion sairastaneilla on.

Tutkimus tehdään HUSin, Filhan, Hengitysliiton yhteistyönä. Lue HUSin tiedote tutkimuksesta.


HUSissa kehitetään menetelmää tunnistaa COVID-19-taudin keuhkomuutokset ja riskihenkilöt

Julkaistu 3.7.2020

HUSissa aloitetaan kesän aikana kehittämään menetelmää, jonka avulla tunnistetaan COVID-19-taudin keuhkomuutokset ja vaikeimman tautimuodon riskissä olevat henkilöt AusculThing-ratkaisun avulla. Menetelmää voidaan hyödyntää myös muihin keuhkosairauksiin.

Lue HUSin tiedote täältä


Tupakointi ja koronatauti

Julkaistu 24.4.2020

Koronataudin aiheuttaja SARS-CoV-2 -virus pääsee elimistöön limakalvojen kautta, pääasiassa nenän, suun ja ylähengitysteiden limakalvojen kautta, mutta vähäisemmässä määrin myös silmän sidekalvolta. Tupakointi aiheuttaa tulehdustilan keuhkoihin ja keuhkoputkien limakalvoille, lisää tulehduksellisten sytokiinien ja tuumorinekroositekijä alfan muodostusta, lisää keuhkoputkien epiteelisolujen läpäisevyyttä, lisää liman tuotantoa ja vähentää liman poistumista keuhkoputkista.

Tähän mennessä tupakoinnin yhteydestä koronatautiin on tehty vain muutamia tutkimuksia, joten tutkimushenkilömäärä on vielä vähäinen ja sen vuoksi johtopäätösten vetäminen on vaikeaa. Näistä suurimmassa tutkimuksessa (Guan et al) todettiin että vaikeampaa tautimuotoa sairastavissa oli enemmän tupakoitsijoita tai tupakoinnin lopettaneita kuin lievemmässä tautimuodossa (17 % vs. 5 %).

SARS-CoV-2 -virus on samankaltainen koronavirus kuin aiemmat epidemiaa aiheuttaneet MERS ja SARS. MERS-virus pääsee keuhkoihin DDP4-reseptorin välityksellä ja SARS käyttää ACE2-reseptoria, joka todennäköisesti on myös SARS-CoV-2 -viruksen kulkureitti. Tupakoinnin on todettu lisäävän selvästi DDP4-reseptorien määrää keuhkoissa ja niiden määrän korreloivan negatiivisesti keuhkojen toimintakyvyn kanssa. MERS-infektion yhteydessä onkin todettu, että tupakoinnilla ja kuolleisuudella on selvä yhteys. Keuhkosyöpäpotilailla on myös todettu, että terveessä keuhkossa ACE2-reseptorien määrä on selvästi suurempi tupakoitsijoilla.

Kaksi samantyyppistä koronavirusta aiheuttaa samankaltaiset oireet ja näiden virusten elimistöön pääsy tapahtuu samankaltaisesti reseptoreiden kautta, joiden määrä on lisääntynyt tupakoitsijoilla. Tämä herättää vahvan epäilyn siitä, että tupakointi lisää viruksen mahdollisuuksia päästä elimistöön ja aiheuttaa siis sairautta herkemmin. On myös ollut epäilyjä siitä, että pahempi tautimuoto liittyy suureen virusaltistukseen, jolloin virusreseptoreiden suuri määrä voisi korreloida vaikeamman taudin kanssa.

Tämän lisäksi tupakointiin liittyy käden tuominen toistuvasti kasvojen lähelle, joka lisää virustaudin riskiä. Lisäksi sosiaalinen eristäytyminen voi lisätä tupakointia ja myös lisätä lähipiirin altistumista tupakansavulle. Eikä pidä unohtaa, että tupakointi lisää riskiä myös sydän- ja verisuonisairauksille, joiden myös on todettu olevan vaikeamman taudinkuvan riskitekijä.

Kaikki nämä seikat puoltavat sitä, että tupakoinnin lopettaminen on ehdottoman tärkeää myös näin epidemia-aikana ja siihen kannattaa panostaa.

Lähde: Berlin I, Thomas D, Le Faou A-L, Cornuz J.  COVID-19 and Smoking. Nicotine & Tobacco Research 2020.


Pukeutuminen alipaineistettuun koronapotilashuoneeseen sekä bronkoskopiaan

Julkaistu 21.4.2020

Keuhkolääkärit kuvattuna tositilanteessa valmistautumassa menemään bronkoskopiaan sekä alipaineistettuun koronapotilashuoneeseen.


Ohjeita suojainten pukemiseen

Julkaistu 20.4.2020

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on julkaissut ohjevideot suojainten pukemiseen:

COVID-19 Suojainten pukeminen (mikäli käytössä visiiri)

COVID-19 Suojainten pukeminen (mikäli käytössä suojalasit)


Happihoito

Julkaistu 7.4.2020

SARS-Cov2-viruksen aiheuttama COVID-19 -sairaus aiheuttaa molemmin puoleista keuhkojen alakenttien tulehdusta, pneumoniittia. Vaikeassa muodossa tämä aiheuttaa hengitystyön kasvua ja erityisesti hypoksiaa. Näiden potilaiden tärkein hoito onkin hapetuksen turvaaminen tarvittaessa lisähapella. HUS on tehnyt hyvän perusohjeen happihoidon toteuttamisesta happiviiksillä, happimaskilla tai venturimaskin avulla.

Ohjevideo happihoidon toteuttamisesta https://www.youtube.com/watch?v=o1gJrU1KB_Y

Hengityssuojaimet

Julkaistu 7.4.2020

Hengityssuojaimet toivotaan säästettävän ainoastaa terveydenhuollon henkilökunnan käyttöön. Hengityssuojainta tarvitaan tilanteissa, joissa syntyy poikkeavan paljon aerosoleja, esimerkiksi sairaalassa tehtävissä toimenpiteissä.

FFP2-luokan hengityksensuojain vähentää ilman aerosolipitoisuutta kymmenesosaan ympäröivästä ilmasta 95 %:lla käyttäjistä edellyttäen, että käyttäjä on koulutettu suojaimen käyttöön.

FFP3-luokan suodattava puolinaamari vähentää ilman aerosolipitoisuutta kahdeskymmenesosaan ympäröivästä ilmasta 95 %:lla käyttäjistä edellyttäen, että käyttäjät on koulutettu suojaimen käyttöön. Hengityssuojaimessa on uloshengitysventtiili, joka tekee siitä miellyttävämmän käyttää pidemmän aikaa, mutta tärkeää on huomioida, että koska uloshengitysilma pääsee ympäristöön, malli päästää ilmaan käyttäjässä olevia mahdollisia taudin aiheuttajia, ellei suojain ole luokiteltu myös suu-nenäsuojaimeksi.

Hengityssuojaimen pukemisohjeet:


Australiassa testataan BCG-rokotteen tehoa COVID-19-infektiota vastaan

Julkaistu 2.4.2020

Australiassa sijaitsevan Murdochin lasten tutkimuslaitoksen tutkijat ovat aloittamassa satunnaistetun kliinisen tutkimuksen BCG-tuberkuloosirokotuksen käytön tehosta Covid-19:ta vastaan.

Testivaiheessa arvioidaan BCG-rokotteen tehoa lieventää COVID-19 aiheuttamien oireiden esiintyvyyttä ja vakavuutta.

https://www.clinicaltrialsarena.com/news/australia-bcg-vaccine-trial-covid-19/


Kuinka toimia astma/COPD-epäilyssä epidemia-aikana

Julkaistu 30.3.2020

Obstruktiivisten keuhkosairauksien diagnostiikka pohjaa puhallustutkimuksiin, jotka suurelta osin on keskeytetty niiden potentiaalisen tartuntariskinvuoksi COVID-19-epidemian aikana. Tästä syystä on tehty ohjeistuksia astma/COPD-epäilyjen varalle, kun diagnostisia tutkimuksia ei ole käytettävissä. Oheinen ohjeistus pohjaa HUS:n antamiin ohjeeseen.

Astma/COPD-epäilyssä puhalluskokeet tehdään vasta epidemiavaiheen päätyttyä, koska tutkimuksissa muodostuu aerosolia, joka mahdollisesti lisää koronaviruksen leviämistä.

Toimi näin kun epäilet astmaa (toistuvat tai pitkittyneet oireet, jotka eivät selity yksittäisellä infektiolla):

Tyyppioireet: yskä (painottuen aamuun ja aamuyöhön), limaisuus, hengityksen vinkuminen, hengenahdistus, rasituksen siedon heikkeneminen

  • lievät oireet  – aloitetaan inhalaatiosteroidi, joka puretaan epidemian jälkeen ja sitten tehdään tarvittavat diagnostiset tutkimukset, lyhytvaikutteinen beeta-2-agonisti tarvittaessa käyttöön. Hyvä allergisen tai kroonisen nuhan hoito.
  • kohtalaiset – aloitetaan kombinaatiovalmiste ja tarvittaessa käytettävä lyhytvaikutteinen beeta-2-agonisti. Jos on allergista taustaa, harkitaan montelukastin kombinoimista. Hyvä allergisen tai kroonisen nuhan hoito.
  • vaikeat oireet (potilas tulee päivystys/kiirevastaanotolle oireiden vuoksi) – infektion poissulku oireen taustalta ja aloitetaan yhdistelmävalmiste (inhaloitava glukokortikoidi ja pitkävaikutteinen beeta-2-agonisti), lyhytvaikutteinen beeta-2-agonisti, lyhyt 5-7 päivän p.o. glukokortikoidikuuri (Prednisolon 20-40 mg/ vrk, ei laskevia annoksia).  Hyvä allergian ja nenän tukkoisuuden hoito.
  • Jos potilas saa sivuvaikutuksia pitkävaikutteisesti beeta-2-agonistista, voi sen korvata antikolinergilla, esim. tiotropiumilla
  • Mikäli potilas tupakoi, on sen lopettaminen suositeltavaa!

Tutkimukset astmaepäilyssä koronaepidemian aikana: TVK, CRP, sinuiitin poissulku (esimerkiksi nenän sivuonteloiden ultraäänitutkimus tai röntgenkuva kuutamoprojektiona), keuhkokuva harkinnan perusteella statuslöydösten ja oireiden vakavuuden mukaan

 Hoida näin kun epäilet keuhkoahtaumatautia (COPD)

Potilaalla yleensä yli 20 vuoden tupakointianamneesi ja oireinen (yskä, limaisuus, rasitushengenahdistus)

  • kohtalaiset oireet – aloitetaan pitkävaikutteinen avaava (pitkävaikutteinen antikolinergi tai pitkävaikutteinen beeta-2-agonisti tai pitkävaikutteinen kaksoisavaava ja lyhytvaikutteinen beeta-2-agonisti tarvittaessa käyttöön).
  • vaikeat oireet (potilas tulee päivystys/kiirevastaanotolle oireiden vuoksi) – infektion poissulku oireen taustalta ja aloitetaan pitkävaikutteinen kaksoisavaava kombinaatiovalmiste (pitkävaikutteinen beeta-2-agonisti ja pitkävaikutteinen antikolinergi tai pitkävaikutteinen beeta-2-agonisti ja inhalaatiosteroidi), lyhytvaikutteinen beeta-2-agonisti, 5-7 vrk po kortisonikuuri (Prednisolon 20-40 mg/ vrk, ei laskevia annoksia) ja antimikrobikuuri (esimerkiksi amoksisilliini-klavulaanihappo tai doksisykliini).
  • Mikäli potilas tupakoi, on sen lopettaminen suositeltavaa!

Tutkimukset COPD-epäilyssä koronaepidemian aikana: TVK, CRP, keuhkokuva ja EKG.


Suojavarusteiden oikea pukeminen ja riisuminen

Julkaistu 30.3.2020

Euroopan tautijärjestön (ECDC) ohje ammattilaisten suojavarusteiden pukemiseen


KeuhkoPodcast aiheena COVID-19

Julkaistu 27.3.2020

Keuhkosairauksiin erikoistuva lääkäri Jere Reijula toimittaa KeuhkoPodcast -sarjaa, jossa hän käsittelee erilaisia keuhkosairauksiin liittyviä aiheita. Nyt tuoreimpana podcastaiheena COVID-19, josta kerrotaan yleistä tietoa COVID-19 -infektiosta ja lisäksi ensimmäisiä kokemuksia käytännössä.

Kuuntele podcast tästä linkistä


Hengityksen tuki- ja korvaushoidon laitteet -koulutusta verkossa

Julkaistu 26.3.2020

Oppiportin Hengityksen tuki- ja korvaushoidon laitteet -verkkokoulutus on nyt ajankohtainen. Koronavirusepidemiaan varustautumisen tueksi Oppiportissa on avattu vapaaseen käyttöön terveydenhuollon ammattilaisille koulutus Hengityksen tuki- ja korvaushoidon laitteista. Verkkokoulutuksen kesto on 1-2 tuntia.

https://www.oppiportti.fi/op/lko00012


Kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen liittyen Euroopan keuhkojärjestön sivustolla

Julkaistu 26.3.2020

European Respiratory Society (ERS) on koonnut sivuilleen tavallisimpia kysymyksiä ja vastauksia keuhkosairaille uuteen Covid-19 -koronavirukseen liittyen (englanniksi). Yleisesti ERS:n ohjeet keuhkosairaille ovat:

  • Huolehdi että taloudessasi on tarvikkeita pariksi viikoksi siltä varalta, että sairastut tai joudut karanteeniin. Tämä koskee ruokaa, lääkkeitä ja kodin tarvikkeita.
  • Pysyttele kauempana ihmisistä, jotka ovat sairaita sekä sisä- että ulkotiloissa. Pyydä myös, etteivät sairaana olevat tulisi lähellesi.
  • Välttele ihmisjoukkoja
  • Älä lähde risteilylle tai lentokoneeseen
  • Pese käsiäsi usein saippualla vähintään 20 sekunnin ajan
  • Älä koske kasvoihisi, nenääsi tai silmiisi pesemättömillä käsillä
  • Jatka säännöllistä lääkitystäsi
  • Jos COVID-19 tartuntoja on alueellasi runsaasti, pysy kotona.

Suomessa matkustusta ja kokoontumista on jo rajoitettu hallituksen toimesta, joten suuri osa näistä neuvoista on tuttuja myös Suomen viranomaisten ohjeista. ERS:n sivuilla on runsaasti vastauksia monia askarruttaviin kysymyksiin, jaettuna eri luokkiin. Luokkia ovat mm yleistä, työnteko, lääkitys, lapset sekä muutamia kysymyksiä suoraan eri keuhkosairauksiin liittyen. Kysymyksiä ja vastauksia pääset katsomaan osoitteesta https://www.europeanlung.org/en/QA-covid-19


Uniapneaa sairastava ja korona

Julkaistu 25.3.2020

Uniapneaa sairastavat eivät kuulu nykytiedon mukaan koronaviruksen riskiryhmään jos muita liitännäissairauksia ei ole. Yölliset apneat ja niihin liittyvä hypoksia voivat kuitenkin heikentää koronaviruspotilaan toipumista, ja siksi CPAP-laitteen käytön jatkaminen myös infektion aikana mahdollisuuksien mukaan on tärkeää. Potilaan joutuessa osastolle tulee oma laite ottaa mukaan, mutta aerosolien vuoksi kohortoiminen on tärkeää.

Lisätietoja TYKSin verkkosivuilta


Keuhkosairaat ja korona

Julkaistu 25.3.2020

COVID-19 -koronaviruksen pyyhkäistessä maailmamme ylitse, on keuhkosairauksien hyvä perushoito entistäkin tärkeämpää. COVID-19 iskee juuri keuhkoihin ja potilaat, joilla on huonossa tasapainossa oleva keuhkosairaus kuuluvat vaarallisemman koronavirustaudin riskiryhmään. Vaikka ikä edelleen on suurin riskitekijä huonommalle ennusteelle, on iäkäs keuhkosairas jo lähtökohdiltaan kovin huonossa asemassa ja hänen ennustettaan saattaa parantaa, jos keuhkosairaus on hyvässä tasapainossa. Suomen astmaohjelma on maailmankuulu, mutta silti meillä edelleen on astmaatikkoja, jotka ovat lopettaneet lääkkeensä tai sinnittelevät huonolla hoitotasapainolla. Juuri nyt on oikea hetki tarkistaa peruslääkitykset oikealle tasolle, jotta keuhkot olisivat parhaassa mahdollisessa kunnossa ottamaan vastaan tuleva virushyökkäys. Jos keuhkosairaan keuhkojen toiminta on normaalia, lisääntynyttä riskiä vakavammalle taudille ei ole, joten vielä voisi olla aikaa valmistautua. Lähes kaikkia keuhkosairauksien lääkkeitä voi huoletta käyttää myös koronavirusepidemian aikana, vaikkakin tablettikortisonia tulee harkita tarkkaan, mutta käyttää pelotta, kun tarve on. On hyvä, että potilas ottaa puhelimitse yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos astmatilanne on niin vaikea, että tarvitaan kortikosteroidikuuri. Silloin lähinnä tarkastetaan, että potilas ei vaadi päivystyksellistä tilanteen arviointia.

Vaikka yhteiskuntamme ja sosiaalinen piirimme sulkeutuu, on laatikkomme sisällä silti tärkeää hengittää, mieluiten mahdollisimman syvään. Keuhkojen kannalta liikunta, mieluiten ulkoilmassa, on parasta lääkettä. Silloin pienimmätkin keuhkoputket avautuvat, lihakset vahvistuvat ja mahdollinen lima poistuu. Kannustakaa keuhkopotilaita liikkumaan: hengästymistä ei tarvitse pelätä, vaikka koronavirus pelottaisikin, kunhan julkisilla paikoilla kuljetaan vastuullisesti ja turvavälit pitäen.


Tuberkuloosin hoito koronavirusepidemian aikana tilanteessa, jossa potilaspaikkojen määrä osastolla on rajoitettu

Julkaistu 23.3.2020

Tilanteessa, jossa osastolla ei ole potilaspaikkoja, voidaan tuberkuloosin hoito aloittaa polikliinisesti potilailla, jotka:

Potilaat, joiden hoito aloitettava osastolla:

  • yskösvärjäyspositiiviset
  • monisairaat ja -lääkityt
  • MDR-epäilyt ja varmistetut MDR-potilaat

Yskösvärjäyspositiiviset voidaan ilmaeristyshuoneiden puuttuessa sijoittaa yhden hengen huoneisiin, jolloin suojautumisen merkitys korostuu. Useampi tuberkuloosipotilas voidaan hoitaa samassa huoneessa, mikäli potilaiden tuberkuloosibakteerikannan resistenssiprofiili on sama.

MDR-potilaat on hoidettava aina ilmaeristyksessä.

Kun yskösvärjäyspositiivisten potilaiden hoito on saatu aloitettua, siirretään heidät herkästi kotieristykseen, mikäli edellytykset siihen kotona täyttyvät (Kts. Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2013, s. 110) ja he eivät sairautensa vuoksi ole sairaalahoidon tarpeessa.

Iäkkäiden, monisairaiden, laitos- tai sairaalahoidossa olevien vanhusten hoito voidaan harkinnan mukaan aloittaa hoitolaitoksessa keuhkolääkärin ohjeiden mukaan.  Potilaalla on oltava oma huone, mikäli hän on värjäyspositiivinen. Hoidon toteutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa silloin erikoissairaanhoidon hoitava lääkäri.

Diagnostiikka tapahtuu pääsääntöisesti polikliinisesti.


Koronavirusinfektio ja tupakointi

Julkaistu 20.3.2020

Tupakointi heikentää keuhkojen toimintakykyä ja immuunijärjestelmän toimintaa. Tutkimusten mukaan tupakoijat ovat suuremmassa riskissä joutua influenssan vuoksi sairaala- ja tehohoitoon. Tupakoinnin lopettamisella näyttää siis olevan merkitystä myös koronavirus-tartunnan ehkäisyssä ja erityisesti COVID-19 riskiryhmissä olevilla. Tämä koskee todennäköisesti myös sähkösavukkeen käyttöä. Filhan verkkosivuilla www.filha.fi/tupakka löytyy tupakkavieroitustyöhön hyödyllisiä työkaluja terveydenhuollon ammattilaisille.


Ohjeistusta ammattilaisille, jotka hoitavat vakavammin COVID-19-infektioon sairastuneita aikuispotilaita

Julkaistu 19.3.2020

Suomen Anestesiologiyhdistyksen nimeämä työryhmä on antanut 17.3.2020 suosituksen koskien COVID-19-tautiin vakavasti sairastuneiden aikuisten osalta. Suositus perustuu WHO:n tämänhetkiseen ohjeistukseen. On hyvä pitää mielessä, että tietoa COVID-19-infektiosta saadaan jatkuvasti lisää ja suositukset voivat muuttua nopeastikin, joten seuraathan viimeisimpiä päivityksiä.

Linkki Suomen Anestesiologiyhdistuksen suositukseen:

www.say.fi/application/files/5115/8450/8430/Finnanest_-uutiskirje_Koronainfektion_hoito.pdf


Henkilökunnan suojautuminen koronavirusepidemiassa kannattaa

Julkaistu 19.3.2020

Singaporessa 41 terveydenhuollon henkilökunnan jäsentä altistui COVID-19 koronavirukselle aerosoleja tuottavan toimenpiteen aikana(1.), 85% heistä oli varustautunut kirurgisella hengityssuojaimella, loput N95 hengityssuojaimella. Yksikään henkilökunnan jäsen ei sairastunut.

Lisätietoa COVID-19 koronaviruksen säilymisestä pinnoilla ja aerosolimuodossa saadaan jatkuvasti(2.) ja viimeisimpien tietojen mukaan välillinen tarttuminen mm. pinnoilta on mahdollista.

Henkilökunnan olisi siis äärimmäisen tärkeää noudattaa erityistä huolellisuutta käsihygieniassa sekä suojavarusteiden käytössä sairaaloiden ohjeistusten mukaisesti.

1. Kangqui et al : COVID-19 and the risk of health care workers: a case report, Ann Int Med 2020, DOI:7326/L20-0175

2. van Doremalen et al: Aerosol and surface stability of SARS-CoV-2 as compared with SARS-CoV-1. NEJM 2020, DOI: 10.1056/NEJMc2004973