muokattu: 5.12.2023

Voisimmeko ehkäistä psyykkistä sairastavuutta nuorten tupakoinnin ehkäisyllä?

(Alunperin julkaistu LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM 2023;139(22):1819-)

Erikoislääkärin uutiset

UK Biopankin aineistossa havaittiin, että geneettinen taipumus tupakoinnin suurempaan intensiteettiin askivuosina mitattuna on yhteydessä neuroottisuuteen. Koska tupakointi aloitetaan yleensä alle 20-vuotiaana, nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäisy saattaisi myös ehkäistä psyykkisten sairauksien kehittymistä.

Aineistona tutkimuksessa oli yli 300 000 henkilön biopankkiaineisto. Aineiston henkilöille laskettiin polygeeniset riskipisteet tupakoinnille jossain elämänsä vaiheessa, elinikäiselle askivuosien määrälle ja neuroottisuudelle. Nämä riskipisteet ja henkilön itseilmoittama tupakointistatus huomioitiin laskentamalleissa.

Kyseinen yhteinen geneettinen alttius havaittiin tupakoinnin intensiteetin ja sairaalahoitoisen masennuksen, bipolaarihäiriön ja skitsofrenian välillä. Tupakoinnilla itsenäisenä tekijänä oli yhtä suuri vaikutus kuin geneettisellä alttiudella. Tämän vuoksi tupakoinnin aloittamisen ehkäisy nuorilla olisi tärkeää (Balbuena L ym. Acta Psychiatr Scand 2023;e13601)

Inhalaatioaerosolien hiilijalanjälki

Ilmastonmuutos on todellinen huolenaihe. Myös meidän terveydenhuollon toimijoiden kannattaa miettiä toimintatapoja, joilla sitä hillitään. Inhalaatioaerosoleissa käytetään ponnekaasuna fluorihiilivetyjä. Ne ovat kasvihuonekaasuja, joiden käyttöä tulisi vähentää. Tanskalaiset ovat konkretisoineet, miten suuri vaikutus olisi sillä, mikäli aerosolimuotoiset inhalaatiolääkkeet vaihdettaisiin jauhemuotoisiin.

Tanskassa on kuusi miljoonaa asukasta. Tutkimuksessa käytettiin vuoden 2019 lääkkeiden käytön tietokannan tilastotietoja inhalaatioaerosolien käyttömääristä. Vuodessa käytetty aerosolimuotoisten inhalaatioannoksien määrä oli 28 miljoonaa päivittäistä annosta. Yhden päivittäisen annoksen fluorihiilivedyn määrä on keskimäärin 256 mg. Tämä tekee vuositasolla 7,2 tonnia fluorihiilivetyä. Vertailuna aerosolimuotoisten lääkkeiden vähentämiselle käytettiin hiilijalanjäljeltään ekvivalenttia määrää dieselpolttoainetta, farkkujen valmistusta ja omakotitalossa asuvan perheen sähkönkäyttöä konkretisoimaan asiaa.

Mikäli inhalaatioaerosolien käyttö vähentyisi Tanskassa 5 %, tämä vastaisi lähes kolmen miljoonan litran dieselpolttoaineen käytön vähentämistä. Mikäli käyttö vähentyisi 15 %, vastaisi tämä lähes yhdeksän miljoonan diesellitran veroista ilmastovaikutusta.

Inhalaatiolääkkeen valinnalla on siis merkitystä. Lääkkeen valintaan vaikuttavat monet seikat. Aika usein valinta tehdään myös tottumuksesta. Lääkkeen vaihto aerosolimuotoisesta jauhemuotoiseen saattaa hyödyttää myös potilasta ilmastosta puhumattakaan. Kun seuraavan kerran tapaat astmaatikon ja huomaat hänen käyttävän aerosolimuotoista lääkettä, mieti, voisiko sen vaihtaa jauhemuotoiseksi. (Vestbo J ym. Eur Resp J 2023;62:2300856)

Munuaisensiirtopotilailla on lisääntynyt tuberkuloosin riski etenkin ensimmäisenä siirron jälkeisenä vuotena

Elinsiirto ja siihen liittyvä lääkitys lisäävät riskiä latentin tuberkuloosi-infektion (LTBI) aktivoitumiseen. Tuoreessa suomalaisessa rekisteritutkimuksessa havaittiin, että munuaisensiirtopotilailla on lisääntynyt tuberkuloosin riski.

Kansallisessa rekisteritutkimuksessa yhdistettiin valtakunnallisen transplantaatiorekisterin ja tartuntatautirekisterin potilastiedot vuosien 1995-2019 ajalta. Tuolla ajanjaksolla 18/3 900 munuaissiirtopotilasta sairastui tuberkuloosiin. TB-riski munuaissiirtopotilailla oli 6,9-kertainen koko seuranta-aikana ja laski tasolle 3,2 vuosien 2008-2019 ajanjaksolla. Tuberkuloosiin sairastumisen riski oli suurimmillaan ensimmäisen vuoden aikana siirron jälkeen.

WHO suosittaa LTBI:n seulontaa ja hoitoa elinsiirtoon valmistautuville potilaille. Suomessa ei ole tämän potilasryhmän seulontaa aikaisemmin toteutettu systemaattisesti. Suositus sisällytettiin valtakunnalliseen tuberkuloosiohjelmaan vuonna 2020 ja samaan aikaan käynnistettiin Suomessa selvitys munuaissiirtopotilaiden TB-riskistä yleisväestöön verrattuna. Elinsiirtopotilailla tuberkuloosin diagnosointi ja lääkehoito on haastavaa ja työlästä, joten tautiin sairastumista on tarpeen ehkäistä. Vaikka tuberkuloosi on Suomessa harvinainen tauti, tutkimus tukee LTBI:n seulontasuositusta. Kustannus-hyötytutkimusta pitäisi kuitenkin tehdä ja analysoida toiminnan hyötyjä maassamme. (Feuth T ym. Transplant Direct 2023;9:e1527)

TUULA VASANKARI
Filha ry ja Turun yliopisto