Tänään 5. kesäkuuta vietetään Maailman ympäristöpäivää. Yhdistyneiden kansakuntien lanseeraamaa teemapäivää on vietetty jo vuodesta 1972 lähtien. Päivän tarkoituksena on kannustaa ihmisiä keskusteluun ympäristön merkityksestä ja luonnonsuojelusta sekä rohkaista ympäristöä vaaliviin toimiin. Erityisen suuria haasteita luonnolle tällä hetkellä ovat ympäristön saastuminen, ilmastonmuutos ja luontokato, jotka vaikuttavat myös ihmisten terveyteen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset muodostavat suuren riskin väestön terveydelle
Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen on arvioitu olevan suurimpia terveysuhkia tällä vuosisadalla. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan jo lähes neljännes maailman väestön kuolemantapauksista liittyy ympäristösyihin. Suomessa ilmastonmuutoksen terveysriskit liittyvät etenkin helteen vaikutuksiin, vesiepidemioihin, vektorivälitteisiin sairauksiin, liukastumistapaturmiin sekä rakennusten kosteusvaurioihin liittyviin sisäilmaongelmiin.
Tutkimusten valossa ilmansaasteet ovat yksi merkittävimmistä ihmisten terveyteen vaikuttavista ympäristöuhkista. Ne muodostavat Suomessa huomattavimman ympäristöterveysriskin, vaikka pitoisuudet ovat kansainvälisten ilmanlaadun ohje- ja raja-arvojen alapuolella. Ilmansaasteet voivat aiheuttaa yskää, nuhaa, hengenahdistusta, toimintakyvyn heikkenemistä, hengityselinten tulehdus- ja ärsytysoireita, astmaoireiden pahenemista sekä astmakohtausten lisääntymistä. Niille altistuminen lisää myös hengitysteiden herkkyyttä pakkasilmalle ja siitepölylle. Erityisen herkkiä ilmansaasteille väestöstä ovat ikääntyneet sydän- ja keuhkosairauksia sairastavat, kaikenikäiset astmaatikot sekä pienet lapset.
Ilmastonmuutoksen torjuntatoimet osaksi terveydenhuoltoa
Terveydenhuollossa on tärkeää huomioida kestävä kehitys ja ilmastonmuutokseen liittyvät näkökulmat aiempaa paremmin, sillä terveyspalveluilla on suuret ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Terveydenhuollon ammattilaisilla on asiakastyössään ja työympäristössään monia mahdollisuuksia toimia. Yksi tärkeä keino on tiedon jakaminen sekä asiakkaiden tukeminen terveellisissä ja ympäristöystävällisissä valinnoissa.
Monet ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinot edistävät myös ihmisten terveyttä. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden polttamisen vähentäminen vaikuttaa positiivisesti hengitysterveyteen. Pyöräilyn tai kävelyn suosiminen autolla liikkumisen sijaan sekä kasvispainotteinen ruokavalio tuovat puolestaan mukanaan monia terveyshyötyjä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat myös vahvistaneet käsitystä siitä, että luontoympäristöllä on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Luonnossa stressi lievittyy, mieliala kohenee, fyysinen aktiivisuus lisääntyy ja immuunijärjestelmän toiminta tehostuu.
Terveydenhuolto voi yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutua edistämään kestävää kehitystä kaikessa toiminnassaan. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat terveyden edistämisen asiantuntijoina tuoda esiin monenlaisia näkökulmia yhteiseen keskusteluun sekä vaikuttaa ympäristöhaasteiden ratkaisuun.
Ympäristöä vaalimalla edistetään myös keuhkoterveyttä!
Kati Tuominen, sh, TtK, Filha ry
Näkökulmia keuhkoterveyteen –blogissa julkaistaan Filhan asiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaneiden ajankohtaisia kirjoituksia keuhkoterveyden kysymyksistä.