Keuhkoahtaumatauti on merkittävä taakka sairastuneelle itselleen, mutta se kuormittaa myös terveydenhuoltojärjestelmäämme. Erityisesti sairauden pahenemisvaiheiden hoito vaatii paljon voimavaroja. Terveystaloustieteen professori Miika Linna Kuopion yliopistosta pitää keuhkoahtaumatautia mielenkiintoisena tutkimuskohteena.
Terveystaloustiede analysoi ja arvioi terveys- ja hyvinvointijärjestelmien toimintaa ja suorituskykyä taloudellisesta näkökulmasta. Tutkimusten avulla pyritään löytämään keinoja parantaa terveydenhuollon tehokkuutta, oikeudenmukaisuutta ja laatua.
Keuhkoahtaumataudin taloudellinen taakka terveydenhuollolle
Miika Linna kertoo kiinnostuneensa keuhkoahtaumataudin tutkimisesta, koska siihen sairastuneiden potilasryhmä on kooltaan merkittävä. Sairastuneilla on usein myös muita pitkäaikaissairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, ja siihen liittyy korkea kuolleisuus. Näin ollen keuhkoahtaumatauti kuluttaa paljon terveydenhuollon resursseja.
”Vaikka keuhkoahtaumatauti ei kuulu suurimpiin kansansairauksiimme, sen taloudellinen kuormitus on vähintäänkin keskisuuri. Se sitoo paljon voimavaroja ja potilaiden hoidon kokonaiskustannukset ovat merkittävät, yli sata miljoonaa euroa vuodessa”, Miika Linna kertoo.
Kustannukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin kustannuksiin. Suoria kustannuksia ovat terveydenhuollon käyttö eli lääkärikäynnit ja sairaalahoidot, sosiaali- ja kotipalvelut sekä lääkkeet. Nämä edustavat yli puolta kokonaiskustannuksista1. Epäsuorilla kustannuksilla tarkoitetaan tuottavuuden menetystä, kuten sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä.
Monisairastavuus ja pahenemisvaiheet nostavat kustannuksia ja kuolleisuutta
Miika Linna on mukana väitöskirjahankkeissa, joissa selvitetään keuhkoahtaumataudin kustannuksiin ja kuoleman riskiin liittyviä tekijöitä. ”Monisairastavuus on selvästi yhteydessä korkeampiin kustannuksiin. Toinen kustannuksiin vaikuttava asia on keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet, jotka lisäävät erityisesti päivystyksellisen sairaalahoidon tarvetta. Alustavien tulosten mukaan pahenemisvaiheiden jälkeen sairastuneen palveluiden käyttö nousee selvästi korkeammalle tasolle.”, Miika Linna sanoo.
Linna korostaa, että pahenemisvaiheiden ehkäiseminen olisi erittäin tärkeää. Keinoja ovat riittävän varhaisessa vaiheessa aloitettu lääkitys, tupakoinnin välttäminen ja liikunta. ”Terveystaloustieteen näkökulmasta ennaltaehkäisevillä toimilla voidaan saavuttaa taloudellisia etuja. Jos pahenemisvaihe voidaan välttää, hoidon kustannuksetkaan eivät kohoa”, Linna muistuttaa.
Ennaltaehkäisy ja hoidon seuranta avainasemassa
Toinen kiinnostava tutkimus, jossa Linna on mukana, selvittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispeliä pahenemisvaiheen jälkeen. ”Selvitämme, miten sairastuneesta huolehditaan pahenemisvaiheen jälkeen eli onko potilas seurannassa, ja mikä vaikutus tällä on sairastuneen tilanteeseen.
Hoidon seurannassa olisi Linnan tekemien havaintojen mukaan parannettavaa. Hänen mukaansa hoidon jatkuvuudesta huolehtiminen, eri hoitotahojen välisten informaatiokatkosten ratkaiseminen ja hoitoresurssien oikeanlainen kohdentaminen pitäisi saada kuntoon. Tämä auttaisi siinä, että pahenemisvaiheiden jälkeinen hoito saataisiin organisoitua järkevästi.
Niin sairastuneen kuin terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta Linnalla on yksi selkeä viesti: ”Yrittäkää välttää pahenemisvaiheita”.
Artikkeli on tehty Sanofi Oy:n kanssa yhteistyössä.
1) https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/keuhkoahtaumataudin-esiintyvyyden-sairaalahoidon-ja-kuolleisuuden-lisaantyminen-on-saatu-pysaytetyksi/
MAT-FI-2500197-1.0 05/2025