Keuhkoahtaumatauti on merkittävä kansansairaus, joka vaatii enemmän huomiota ja resursseja. Varhainen diagnosointi, tehokas hoito ja sairastuneiden tukeminen ovat avainasemassa keuhkoahtaumataudin taakan vähentämisessä ja elämänlaadun parantamisessa. Näiden toteutumisessa on kuitenkin puutteita.
Suomessa arviolta jopa 200 000 ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Valitettavasti suuri osa on ilman diagnoosia. ”Ihmiset tottuvat vähitellen kehittyviin keuhko-oireisiin, kuten limaisuuteen ja hengenahdistukseen, ja pitävät niitä tupakoitsijan vaivoina”, kertoo professori, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari. ”On tärkeää hakeutua lääkäriin, jos epäilee keuhkoahtaumatautia, sillä varhainen diagnoosi ja hoito voivat hidastaa taudin etenemistä”, hän jatkaa.
Pahenemisvaiheet – merkittävä kuolleisuuden riskitekijä
Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet ovat erityisen huolestuttavia. Pahenemisvaihe tarkoittaa tilannetta, jossa sairauden oireet, kuten hengenahdistus, yskä ja limaneritys, äkillisesti pahenevat. Ne voivat johtaa päivystyskäynteihin, sairaalahoitoon ja pysyvään keuhkojen toiminnan heikkenemiseen. Vasankari vertaa vaikeaa pahenemisvaihetta sydäninfarktiin, sillä pahenemisvaihe voi olla hengenvaarallinen.
Toistuvat pahenemisvaiheet heikentävät merkittävästi sairastuneen elämänlaatua ja lisäävät kuolleisuuden riskiä. Keuhkoahtaumatautia sairastavien riski menehtyä on puolitoistakertainen verrattuna samanikäisiin suomalaisiin ilman keuhkoahtaumatautia.1
Hoitopolun toteutumisessa on haasteita
Keuhkoahtaumatauti kuuluu diagnosoida pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa. Vasankari kehottaa epäilemään herkästi keuhkoahtaumatautia, mikäli potilaalla on kliinisiä oireita tai pitkä tupakointitausta. Spirometria, eli keuhkojen toimintakoe, on välttämätön osa diagnosointia, jota ilman keuhkoahtaumatautia ei voi todeta, mutta se on tärkeä myös astman poissulkemiseksi. Erikoissairaanhoito tulee avuksi, jos diagnoosi on epäselvä.
”Tupakoinnin lopettaminen, liikunnan lisääminen ja Käypä hoito -suosituksen mukainen lääkehoito ovat olennainen osa keuhkoahtaumataudin hoitoa2”, Vasankari muistuttaa.
Erikoissairaanhoitoa tarvitaan, jos lääkitys ei riitä tai tarvitaan lisähoitoja, kuten happihoitoa.
Pahenemisvaiheet aiheuttavat merkittävän määrän käyntejä avoterveydenhuoltoon ja päivystyksiin. ”Harvoilla on rutiinikontrolleja pahenemisvaiheen jälkeen, vaikka se olisi erittäin suositeltavaa. Etenkin jos on toistuvasti pahenemisvaiheita, olisi keuhkokapasiteetista hyvä tehdä arvio kuukausi-pari pahenemisvaiheen jälkeen”, Vasankari toteaa.
Hoidon suurimpia haasteita ovat tupakoinnin lopettamisen vaikeus ja huono sitoutuminen hoitoon. Vasankari korostaa, että sairastuneet tarvitsevat tukea ja ohjausta, ja hoitajilla on tässä keskeinen rooli.
Hoitajien merkitys ja yhteiskunnallinen taakka
Hoitajilla on merkittävä rooli myös keuhkoahtaumataudin hoidossa. He voivat tunnistaa riskipotilaat, ohjata heidät tutkimuksiin, opastaa lääkkeiden käytössä ja tukea omahoidossa. Vasankari toivoo, että jokaisessa sote-keskuksessa olisi keuhkosairauksiin perehtynyt hoitaja, joka voisi tarjota erityisosaamista ja tukea keuhkoahtaumatautia sairastaville.
Keuhkoahtaumataudilla on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus. Se aiheuttaa suuria kustannuksia terveydenhuollolle, lisää sairauspoissaoloja ja varhaiseläköitymisiä. On arvioitu, että keuhkoahtaumataudin kustannukset yhteiskunnalle ovat keskimäärin 8 000 euroa sairastunutta kohden vuodessa, kun vastaavat kustannukset astman osalta ovat noin 800 euroa3. Vasankari korostaa, että päättäjien on ymmärrettävä keuhkoahtaumataudin vaikutukset toimintakykyyn, työkykyyn ja terveydenhuollon resursseihin, ja tehtävä asialle jotain.
Toivoa on!
Vaikka keuhkoahtaumatauti on vakava sairaus, Vasankari muistuttaa, että toivoa on. ”Tärkeintä on tupakoinnin lopettaminen, ja uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja kehitetään jatkuvasti”, Vasankari huomauttaa. Hän on nähnyt keuhkoahtaumatautia sairastavia henkilöitä, jotka vaikeasta taudista huolimatta pystyvät elämään aktiivista ja täyttä elämää. Hän kannustaa sairastuneita hakemaan tukea ja ohjausta, ja muistuttaa, että jokainen voi tehdä jotain oman hyvinvointinsa eteen.
- Mattila T, Vasankari T et al., Mortality of asthma, COPD, and asthma-COPD overlap during an 18-year follow-up. Respir Med. 2023 Feb:207:107112/j.rmed.2022.107112. Epub 2022 Dec 31.
- Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 08.04.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Mattila T, Erhola M, Vasankari T, Toppila-Salmi S, Herse F, Leskelä R-L, Jormanainen V, Lammi A, Haahtela T. Controlling chronic respiratory diseases in Finland from 1996 to 2018. Eur Respir J2022 Jul 21;60(1):2200318. doi: 10.1183/13993003.00318-2022.
Artikkeli on tehty Sanofi Oy:n kanssa yhteistyössä.
MAT-FI-2500136-1.0-4/2025