Verkoston tavoitteena on tuoda esiin keinoja hengitysterveyden edistämiseksi ja hengityssairauksien ennalta ehkäisemiseksi sekä lisätä tietoisuutta hengityssairauksista.
Verkoston perustava kokous pidettiin eduskunnassa 26.5.2026. Verkoston tavoitteena on tuoda esiin keinoja hengitysterveyden edistämiseksi ja hengityssairauksien ennalta ehkäisemiseksi sekä lisätä tietoisuutta hengityssairauksista. Lisäksi verkoston toiminnassa on tarkoitus julkistaa ajankohtaisia selvitys/tutkimustuloksia ja tehdä aloitteita sekä vaikuttaa lainsäädäntöön ja hoitokäytäntöihin.
Hengitysterveysverkostoon kuuluu kansanedustajia ja asiantuntijoita eri puolueista. Verkoston puheenjohtajana toimii kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Maaret Castrén (kok.). Verkoston asiantuntijatahoina ovat Hengitysliitto ja Filha.
– Hengityssairaudet koskettavat suurta osaa suomalaisista. On tärkeää turvata hoidon saatavuus, laatu ja jatkuvuus, toteaa verkoston puheenjohtaja kansanedustaja Krista Kiuru.
– Samalla on syytä edistää ennalta ehkäisevien keinojen kuten esimerkiksi luonnosta saatavien terveyshyötyjen käyttöönottoa eri sektoreilla. Myös nikotiinipusseja koskevaa lainsäädäntöä tulisi uudistaa niin, että nikotiinipussien käyttöä koskevia rajoituksia saataisiin lainsäädäntöön, jotta nikotiinipussien aiheuttamia terveyshaittoja voitaisiin ehkäistä, Kiuru jatkaa.
– Suomessa keuhkosairauksia sairastaa noin 800 000 ihmistä, joten kyse on erittäin merkittävästä potilasryhmästä. Filha on keuhkosairauksien asiantuntija, ja toimintamme perustuu tutkittuun tietoon. Haluamme tarjota päättäjille tutkittua tietoa ja asiantuntemusta päätöksenteon tueksi ja kansalaisten hengitysterveyden edistämiseksi, toteaa Filhan pääsihteeri, professori Tuula Vasankari.
Hoidon seurantaan ja omahoidon tukeen satsaamalla voidaan parantaa sairastuneiden elämänlaatua
Hengitysterveysverkoston ensimmäisessä tapaamisessa käsiteltiin erityisesti keuhkoahtaumataudin hoidon tilannetta vuonna 2025 toteutetun potilaskyselyn pohjalta.
Potilaskyselyyn vastanneista 58% koki keuhkoahtaumataudin haittaavan arkea erittäin tai melko paljon:
- Suurimpina haittoina koettiin suorituskyvyn aleneminen rasituksessa (69%), hengenahdistus (54%) ja väsymys (44%)
- 41% vastaajista koki itsensä vähintään jokseenkin toivottamaksi sairauden suhteen
- 72% sairaus oireili lääkityksestä huolimatta
- 40% vastaajista täysin tai jokseenkin tyytymätön hoitoonsa
- 67 % ei ollut käynyt seurantakäynnillä, koska ei ollut saanut siihen kehotusta.
Tilanteen parantamiseksi tarvitaan hoidon jatkuvuuden ja seurannan varmistamista. Omahoidon tukeen satsaamalla voidaan parantaa sairastuneitten elämänlaatua.
– Hoidon vaikuttavuuden kehittämiseksi tarvitaan koottua laaturekisteritietoa myös hengityssairauksista, toteaa hengitysterveysverkoston varapuheenjohtaja kansanedustaja Maaret Castrén.
Elintapaohjausta ja sosiaalihuollon palveluja on saatava matalalla kynnyksellä – erityisesti sosiaalipalvelujen nivominen osaksi hoitopolkua on paljon palveluja tarvitseville tärkeää.
Hengitysliitto – hengitysterveyden puolestapuhuja. Hengitysliitto on jo 85 vuoden ajan edistänyt hengitysterveyttä ja hengityssairautta sairastavan hyvää elämää. Teemme työtä, jotta meidän kaikkien olisi helpompi hengittää.
Filha ry on asiantuntija- ja kansanterveysjärjestö, jonka toimikenttää on hengityssairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuollon ammattilaisten tukeminen keuhkosairauksien ja tuberkuloosin hoidossa. Toimintamme on pääasiassa terveydenhuollon ammattilaisten työn tukemista.
Verkoston toimintaa koordinoi Hengitysliitto. Lisätiedot: Satu Mustonen, erityisasiantuntija, Hengitysliitto.