Tänään 8.9. vietetään kansainvälistä fysioterapiapäivää. Vuoden 2026 teemana on fysioterapian ja fyysisen aktiivisuuden rooli aivoverenkiertohäiriöiden ja sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Fysioterapeuttien toteuttama elintapaohjaus sekä toimintakykyä palauttava kuntoutus onkin keskeinen osa näiden sairauksien kokonaisvaltaista hoitoa. Myös hengitysfysioterapialla on näissä oma tärkeä roolinsa.
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailman yleisin kuolemaa aiheuttava sairausryhmä, ja noin 85 % niiden aiheuttamasta kuolleisuudesta johtuu sydäninfarkteista ja aivoverenkiertohäiriöistä. Suuri osa näistä olisi ennaltaehkäistävissä elintapamuutoksilla, sillä suurimpia riskitekijöitä ovat tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, epäterveellinen ruokavalio ja fyysinen inaktiivisuus.
Fysioterapeutin rooli ennaltaehkäisyssä on tunnistaa henkilöitä, joilla on kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja ohjata heitä tarpeen mukaisiin tutkimuksiin. Merkittävin yksittäinen riskitekijä näille sairauksille on korkea verenpaine. Lisäksi fysioterapeutti voi arvioida riskiryhmiin kuuluvien liikkumis- ja suorituskykyä sekä suunnitella ja ohjata heille turvallista ja yksilöllistä liikuntaa riskitekijöiden vähentämiseksi, tulevien sydäntapahtumien ennaltaehkäisemiseksi sekä yleisen terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi.
Esimerkiksi jo 30 minuuttia aktiivista liikuntaa viisi kertaa viikossa pienentää aivoverenkiertohäiriön riskiä 25 %, ja samansuuntainen vaikutus on havaittavissa myös sepelvaltimotaudin suhteen. Tämä vastaa yleisten liikkumissuositusten mukaista määrää reipasta liikuntaa viikossa. Liikunnallisen ja aktiivisen elämäntyylin lisäksi fysioterapeutti kannustaa asiakkaita muutenkin terveellisiin elintapoihin. Tähän heillä voi olla erinomaiset edellytykset, sillä usein fysioterapeutin vastaanottoajat sekä asiakassuhteet ovat pidempikestoisia kuin esimerkiksi lääkäreillä ja hoitajilla.
Sairastumisen jälkeen kuntoutuksen tulisi olla kiinteä osa kokonaisvaltaista hoitoa ja fysioterapeutteja tulisi hyödyntää tämän toteuttamisessa riippumatta siitä, onko hoitolinja konservatiivinen vai operatiivinen. Sekä sydänsairauksien konservatiivisessa kuntoutuksessa että sydänleikkausten jälkeisessä kuntoutuksessa fyysinen aktiivisuus ja yksilöllisesti annosteltu nousujohteinen liikuntaharjoittelu ovat keskeisessä roolissa, ja liikunnallista sydänkuntoutusta tulisikin tarjota joko ohjatun kuntoutuksen tai liikuntaohjauksen muodossa. Molemmissa tapauksissa kuntoutukseen kuuluu myös hengitysfysioterapiaa ja hengitysharjoittelua.
Sydänleikkausten jälkeen hengitysfysioterapialla voidaan muun muassa ennaltaehkäistä keuhkokomplikaatioita ja edistää leikkauksesta toipumista ja toimintakyvyn palautumista. Sydänfysioterapiaan olennaisesti kuuluvilla hengitysharjoituksilla taas voidaan lisätä keuhkotuuletusta, vahvistaa hengityslihaksia ja vähentää sairauden mahdollisesti aiheuttamia hengitysoireita ja hengenahdistusta, etenkin mikäli sydämen pumppausvoima on alentunut esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan vuoksi.
Aivoverenkiertohäiriöiden jälkeisessä kuntoutuksessa fysioterapeuteilla on keskeinen rooli muu muassa kävely- ja liikkumiskyvyn, tasapainon, koordinaation ja lihasvoiman palauttamisessa. Fysioterapian avulla voidaan muun muassa vähentää spastisuutta, jäykkyyttä ja kipua sekä parantaa toimintakykyä. Kuntoutuksen avulla voidaankin vaikuttaa positiivisesti suorituskykyyn, mielialaan ja elämänlaatuun. Lisäksi hengitysfysioterapian keinoilla voidaan tehostaa keuhkotuuletusta, hengityksen koordinaatiota, hengityslihasten toimintaa ja voimantuottoa sekä vähentää sairastumisen jälkeistä hengästymistä ja hengenahdistusta.
Fysioterapialla ja myös hengitysfysioterapialla on siis selkeä rooli sydän- ja verisuonisairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Oikein ajoitettu ja hyvin toteutettu kuntoutus on kustannustehokasta ja vaikuttavaa, ja onkin tärkeää ohjata potilaat oikea-aikaisesti oikealle ammattilaiselle. Tällöin inhimillisten hyötyjen lisäksi myös yhteiskunta säästää.
Herkko Ryynänen, fysioterapeutti, TtM, Filha ry