Ennen vuotta 1907

Saksalainen Robert Koch löysi vuonna 1882 Mycobacterium tuberculosis -bakteerin, joka aiheuttaa tuberkuloosin. Löytö johti järjestelmällisen tuberkuloosin vastustamistyön aloittamiseen Saksassa, josta malli levisi myöhemmin muihin maihin.

Pohjoismaissa tuberkuloosityön alkuunpanijoina olivat yksityiset järjestöt. Tanskassa perustettiin kansallinen tuberkuloosin vastustamisyhdistys vuonna 1901, Ruotsissa vuonna 1904, Suomessa vuonna 1907 ja Norjassa vuonna 1910.

Yhdistyksen nimi

Vuonna 1907 Suomessa perustettiin kaksi yhdistystä: Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys ja Vähävaraisten Keuhkotautisten Avustamisyhdistys, joka järjesti muun muassa ensimmäisen vaalikeräyksen tuberkuloosityön hyväksi ensimmäisten yleisten eduskuntavaalien yhteydessä. Vuonna 1930 Vähävaraisten Keuhkotautisten Avustamisyhdistys liittyi Tuberkuloosin Vastustamisyhdistykseen. Uuden yhdistyneen järjestön nimeksi tuli Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys (STVY), jolla nimellä toiminta jatkui vuoteen 1992.

Vuonna 1992 yhdistyksen kokous hyväksyi uudeksi nimeksi Hengitys ja Terveys ry, joka oli käytössä vuoteen 2004. Samalla päätettiin perustaa Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen säätiö, jonka tehtävä on tukea tuberkuloosia ja keuhkosairauksia käsittelevää tieteellistä tutkimusta. Vuodesta 2004 alkaen yhdistyksen nimi on Filha ry, joka juontuu yhdistyksen englanninkielisestä nimestä Finnish Lung Health Association.

Tuberkuloosin vastustamistyön ja Suomen terveydenhuollon uranuurtaja

Varsinkin 1900-luvun alkupuolella Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys toimi merkittävänä aloitteentekijänä Suomen terveydenhuollossa ja pani alulle monia toimintoja, jotka sittemmin tulivat valtion ja kuntien hoidettavaksi. Tuberkuloosi oli 1900-luvun alkupuolella vakava kansantauti kaikissa Euroopan maissa. Suomessa tautia kutsuttiin keuhkotaudiksi, ja siihen menehtyi vielä 1930-luvulla noin 8 000 ihmistä joka vuosi.

Ahkeran valistustyön lisäksi viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys oli mukana keuhkotautiparantoloiden perustamisessa ympäri Suomea. STVY:n perustamat tuberkuloosihuoltopiirit ovat aloittaneet tuberkuloosirekisterin pitämisen Suomessa ja 1940-luvulla yhdistys aloitti vastasyntyneiden tuberkuloosirokotukset (BCG, kalmetointi). STVY:n pitkäaikainen sihteeri Severi Savonen oli keskeisesti mukana 1930-luvulla aloittamassa ylioppilaiden tuberkuloositarkastuksia, jotka johtivat myöhemmin Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) perustamiseen. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus kuului vastustamisyhdistyksen toimintaan historian alusta lähtien. Ensimmäinen tuberkuloosihoitajien koulutus järjestettiin jo vuonna 1913.  

Joulumerkkikodit

Joulumerkkikoteihin sijoitettiin vastasyntyneitä, joiden äidit tai muut perheenjäsenet sairastivat tartuntavaarallista keuhkotuberkuloosia. Ennen tehokkaan tuberkuloosilääkityksen keksimistä vastasyntyneiden eristäminen tuberkuloosia sairastavasta äidistä ensimmäisten elinvuosien ajaksi oli ainoa tehokas keino varjella pienokaisia tuberkuloositartunnalta ja hyvin todennäköiseltä menehtymiseltä.

Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen ylläpitämät joulumerkkikodit toimivat Tampereella 1936–1973, Oulussa 1945–1969 ja Kuopiossa 1954–1964. Lisäksi Pälkäneellä toimi Tampereen joulumerkkikodin sivuosasto vuosina 1939–1948. Yhteensä joulumerkkikodeissa hoidettiin näinä vuosina 5 335 lasta.

Joulumerkkikotien toiminta rahoitettiin myymällä joulutervehdyksiin kiinnitettäviä joulumerkkejä, joista ensimmäinen ilmestyi vuonna 1912 ja myöhemmin vuosittain vuodesta 1926 vuoteen 2001. Vuodesta 1927 alkaen joulumerkeissä on tunnuksena punainen kaksoisristi, joka hyväksyttiin tuberkuloosin vastustamistyön yleismaailmalliseksi tunnukseksi kansainvälisessä konferenssissa Berliinissä vuonna 1902. Joulumerkkejä piirsivät monet tunnetut taiteilijat, mm. Martta Wendelin, Signe Hammarsten-Jansson ja Erik Bruun.

Erityisiä hyväntekeväisyysmerkkejä tuberkuloosityön hyväksi oli julkaistu jo aikaisemmin. Vähävaraisten Keuhkotautisten Avustamisyhdistys julkaisi ensimmäisen Akseli Gallén-Kallelan piirtämän viiden pennin hintaisen hyväntekeväisyysmerkin vuonna 1908.

Toimintakenttä laajenee

Tuberkuloosin käydessä harvinaisemmaksi STVY alkoi laajentaa kansainvälistä toimintaansa ja toimia myös muiden keuhkosairauksien parissa 1970-luvulta lähtien. STVY:n ensimmäinen oma tuberkuloosiin liittyvä kehitysyhteistyöhanke toteutettiin Jemenissä vuonna 1971 pakolaisavun osana. Vuosina 1980–1990 STVY koordinoi laajamittaista tuberkuloosihanketta Somaliassa, vuosina 1996–2012 yhdistys toteutti lukuisia tuberkuloosiin liittyviä lähialueyhteistyöhankkeita Baltiassa ja Luoteis-Venäjällä, ja vuonna 1999 alkoi yhteistyö Keski-Aasiassa ja Kirgisian keuhkoterveyshanke.

Filha laati sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta eri keuhkosairauksien valtakunnalliset ohjelmat 1990-luvulta alkaen. Valtakunnallinen astmaohjelma julkaistiin vuonna 1994, valtakunnallinen keuhkoahtaumatautiohjelman vuonna 1998, valtakunnallinen uniapneaohjelma vuonna 2002 ja valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma vuonna 2006 (päivitys vuonna 2013).

Myös yhdistyksen koulutustoiminta Suomessa on laajentunut 1980-luvulta lähtien. STVY järjesti ensimmäiset valtakunnalliset tartuntatautipäivät vuonna 1988. Päivät on järjestetty siitä lähtien vuosittain ja ne kokoavat yhteen 400–500 alan ammattilaista.

Kirjallisuutta:

Berglund, Åke: Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys Joulumerkit, Suomen Filatelistiliitto ry, Vaasa 1994

Härö, Sakari: Vuosisata tuberkuloosityötä Suomessa. Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen historia, Helsinki 1992

Savonen, Severi: Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys 1907–1957, Helsinki 1957

Tamminen, Antti (toim.): Joulumerkkikotimme 1936–1973. Poimintoja joulumerkin 70-vuotiselta taipaleelta., Helsinki 1982

Teramo, Kari: Joulumerkkien tarina, Duodecim 2003;119:2337–45