Pitkäkestoisen koronavirustaudin hoito (yleistä):
- Koronapotilaiden toipumista tulee seurata akuuttien, sinnikkäiden tai uusien oireiden varalta.
- Komplikaatioita voi tulla välittömästi, viivästyneesti tai myöhäiskomplikaatioina.
- Potilaat tarvitsevat informaatiota, psykososiaalista tukea ja kuntoutusta sekä omatoimisesti että valvottuna
- Steroidien käyttöä tulee harkita tarkkaan erityisesti diabeetikoilla ja immunosuppressiivisilla potilailla potentiaalisten sekundaaristen sieni-infektioiden vuoksi (aspergilloosi, mukomykoosi tai pneumocystis pneumonia)
- Keuhkofibroosilääke pirferidonin ja nintedanibin käyttöä COVID-19 fibroosin vähentämisessä tutkitaan, mutta tuloksia ei toistaiseksi ole.
- Ihottumien hoitoon suositellaan paikallista steroidia ja allergialääkkeitä suun kautta lievissä ja keskivaikeissa tilanteissa. Vaikeissa ihottumissa voi aloittaa lyhyen suun kautta otettavan kortisonikuurin.
- Asteittaisen fyysisen kuormituksen lisäyksen tulee tapahtua oireiden sallimissa rajoissa. Kuormituksen lisäämistä etukäteen määrätyllä ohjelmalla ei suositella. Kevyitä aerobisia harjoitteita suositellaan immuunipuolustuksen vahvistamiseksi ja keuhkojen toiminnan parantamiseksi. ks. erillinen kuntoutusohje
- Potilaita tulee ohjata toipumiseen liittyvässä elämäntyylin muuttumisessa (ei jaksa kuten ennen) ja muistuttaa uuden tartunnan mahdollisuudesta ja siltä suojautumisesta etenkin toipumisvaiheessa.
- Pitkäkestoista koronaa hoitavassa erityisyksikössä suositellaan olevan yleislääketieteen erikoislääkäreitä, patologeja, mikrobiologeja ja kuntoutukseen perehtyneitä ammattilaisia.
- Kontrollien tulisi olla mietitty potilaskohtaisesti oirekuvan ja vaikeusasteen mukaan, ei ennalta määrätyn jäykän protokollan mukaan
Pitkäkestoisen koronavirustaudin hoito yksityiskohtaisesti
- Kerro mitä oireita voi olla (ks kuva)
- Mitä odottaa toipumiselta:
- Toipumisaika vaihtelee, mutta suurin osa toipuu 12 viikossa
- Toipumisajan pituus tai oirekuva ei riipu taudin vaikeusasteesta
- Jos uusia oireita tulee, ne voivat vaihdella äkistikin ja eri ihmisillä eri tavalla
- Kerro oireista, jolloin tulisi hakeutua terveydenhuoltoon ja kerro mihin tulisi ottaa yhteyttä
- Jos uusia oireita ilmenee 4 viikon jälkeen sairastumisesta, kutsu kontrollikäynnille (myös etä)
- Tavallisimmat oireet ovat hengenahdistus ja väsymys.
- Oireet voivat olla yksittäisiä, moninaisia, fluktuoivia, väistyviä tai pahenevia ja voivat muuttaa muotoaan taudin pitkittyessä
- Tutkimisessa tulee huomioida fyysinen ja psyykkinen terveys, kognitio ja toimintakyky
Anamneesi:
- Varmista onko tauti vahvistettu tai todennäköinen
- Aikaisempien ja nykyisten oireiden kesto ja vaikeusaste
- Oireiden ajankohta ja muuttuminen taudin alusta alkaen
- Muut perustaudit tai aiemmat sairaudet
- Kysy miten sairaus on vaikuttanut potilaan elämään, esim. työ, vapaa-aika, elämäntyyli ja liikunta
- Keskustele potilaan omasta kokemuksesta sairauden suhteen, peloista ja kysymyksistä. Kuuntele empaattisesti ja tunnusta potilaan kokemus. Kysy eristyksen vaikutuksesta elämään.
- Älä ennusta potilaan oireiden kestoa, varsinkaan perustuen infektion vaikeusasteeseen tai sairaalassaoloon.
- Vanhuksilla koronatauti voi ilmetä kunnon heikkenemisenä, ruokahalun menetyksenä
Tutkimukset:
- Potilaiden oirekuva vaihtelee niin paljon, että sama skeema ei käy kaikille, vaan tutkimukset tulee suunnitella potilaskohtaisesti
- Kaikki potilaan oireet eivät välttämättä johdu koronataudista, mutta siihen liittyy vakaviakin komplikaatioita, jotka tulee huomioida
- Jos uusia oireita ilmenee, ota esim. pvk, krea, alat, CRP, ferritiini, BNP ja TSH harkinnan mukaan.
- Jos 12 viikkoa sairastumisen jälkeen potilaalla on edelleen hengitystieoireita, ota thx-rtg
- Pelkät lievät thx-rtg -löydökset ilman muita poikkeavuuksia (esim verikokeissa tai hapetuksessa) ei yksinään ole syy esh-lähetteelle, mutta tavallisen rtg-kuvan vajavuus kannattaa muistaa.
- Tee herkästi suorituskykytesti (esim. 1 minuutin ajan seisomaan-istumaan tuolilta) jolloin tarkkaile hengitystaajuutta, hengästymistä, sydämen sykettä ja happisaturaatiota. Huomioi kuitenkin turvallisuusseikat ennen testin tekemistä.
- Potilaille, joilla on oireita pystyasentoon liittyen (rytmihäiriöt, huimaus) mittaa verenpaine ja pulssi sekä seisten (3 min seisoma-asennossa tai 10 min jos epäily posturaalisesta hypotensiosta)
- Lähetä päivystyksellisesti erikoissairaanhoitoon, jos potilaalla on merkkejä vaarallisesta sairaudesta, esim.
- vaikea hypoksemia levossa tai rasituksessa
- merkkejä vaikeasta keuhkosairaudesta
- sydänperäistä rintakipua
- Kokonaisvaltaisen arvion jälkeen keskustele yhdessä potilaan kanssa minkälaista tukea ja hoitoa jatkossa tarvitaan
- Ohjaa omahoito ja kerro mistä omatoimiseen kuntoutukseen saa tukea (esim. avoterveydenhuollon keskitetty yksikkö, kuntoutuspalvelut tai mielialapalvelut).
- Tarvittaessa tehdään moniammatillinen arvio tuen tarpeesta
- Vaikeammissa tapauksissa lähete asiaan erikoistuneeseen keskukseen
- Tuen määrää pohtiessa tulee miettiä oirekuvan vaikutus eri elämänalueille ja muistaa että oireet voivat vaihdella ja tuen tarve samoin.
Anna tietoa omahoidosta heti ensimmäisellä kohtaamiskerralla.
- Kerro tavoista, joilla pärjätä oireiden kanssa, esim. realististen tavoitteiden asettamisesta
- Kerro että tyypillisesti toipuminen kestää kauemmin kuin muissa virusinfektioissa, mutta valtaosa paranee 4-12 viikossa.
- Kerro mihin voi ottaa yhteyttä, jos jokin oire huolestuttaa
- Kerro mistä voi hakea luotettavaa tietoa, esim. nettisivut, vertaistuki, sovellukset
- Ohjaa hakemaan apua tarvittaessa myös sosiaalipuolelta toimeentuloon tai esim. kotiapuun.
- Kehota potilasta kertomaan oireista ja niiden vaihtelevasta luonteesta myös läheisille
- Kannusta keskustelemaan työnantajan tai oppilaitoksen kanssa paluusta ja mahdollisuudesta aloittaa kevyemmin.
- Oirepäiväkirja tai siihen kehitetty sovellus saattaa auttaa oman voinnin seurannassa ja helpottaa huomaamaan myös paraneminen
- Toipumisessa tulee ottaa huomioon sekä fyysinen että psyykkinen puoli
- Kerro että yleisimpiä oireita on uupumus, hengenahdistus ja aivosumu ja nämä tulisi kuntoutumissuunnitelmassa huomioida
- Määrittele potilaskohtaisesti ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä potilaan kanssa miten usein kontrolleja tarvitaan ja millaisten oireiden vuoksi
- Mahdollisuuksien mukaan potilaalle voi tarjota kontrollia etänä tai paikan päällä hänen valintansa mukaan.
- Keskity kontrolleissa potilaalla esiintyviin oireisiin ja niiden kehitykseen ja erityisesti siihen, mitkä oireet vaikuttavat normaalielämään ja millä tavoin. Osallista potilas omaan kuntoutukseensa ja toipumiseensa
- Moniammatillisessa hoidossa etäpalaverit ammattilaisten kesken tiedon keskinäiseksi välittymiseksi parantavat ja nopeuttavat hoitoa
- Potilaan hoito tulisi mahdollisuuksien mukaan tapahtua sovitusti ja tiettyjen ammattilaisten luona eikä ainoastaan päivystyksellisesti eri henkilöillä, jolloin kokonaissuunnittelu jää helposti tekemättä.
- COVID-potilaille tulisi organisaatiossa määritellä selvät hoitotiimit tai suorat konsultaatiopolut, jotta potilaiden ei tarvitsisi jonottaa pitkiä aikoja eri alojen spesialisteille.
- Moniammatilliset koronapoliklinikat ”yhden pysähdyksen taktiikalla” joissa voidaan arvioida sekä fyysinen että psyykkinen vointi, voisivat parantaa potilaiden hoitoa ja vähentää epäselvyyksiä, jonoja ja turhia tai päällekkäisiä tutkimuksia.
- Kuntoutuksessa tarvitaan moniammatillista tiimiä, mutta erityisesti tyypillisimpiin oireisiin eri väsymykseen ja hengenahdistukseen auttavia ammattilaisia.
Voit tutustua Pirkanmaan hyvinvointialueen (PIRHA) koronavirusinfektion pitkäaikaisoireita koskevaan avoterveydenhuollon toimintamalliin täällä.
Haluatko jättää palautetta tai kehitysehdotuksia?
Terveydenhuollon ammattilainen, voit antaa meille palautetta tai kehitysehdotuksia ohjeiden sisällöstä.
Emme vastaa näihin palautteisiin henkilökohtaisesti vaan käytämme tietoja sivustomme kehittämisessä.