Pitkäkestoisen koronavirustaudin hoito (yleistä):
- Koronapotilaiden toipumista tulee seurata akuuttien, sinnikkäiden tai uusien oireiden varalta.
- Komplikaatioita voi tulla välittömästi, viivästyneesti tai myöhäiskomplikaatioina.
- Potilaat tarvitsevat informaatiota, psykososiaalista tukea ja kuntoutusta sekä omatoimisesti että valvottuna
- Steroidien käyttöä tulee harkita tarkkaan erityisesti diabeetikoilla ja immunosuppressiivisilla potilailla potentiaalisten sekundaaristen sieni-infektioiden vuoksi (aspergilloosi, mukomykoosi tai pneumocystis pneumonia)
- Keuhkofibroosilääke pirferidonin ja nintedanibin käyttöä COVID-19 fibroosin vähentämisessä tutkitaan, mutta tuloksia ei toistaiseksi ole.
- Ihottumien hoitoon suositellaan paikallista steroidia ja allergialääkkeitä suun kautta lievissä ja keskivaikeissa tilanteissa. Vaikeissa ihottumissa voi aloittaa lyhyen suun kautta otettavan kortisonikuurin.
- Asteittaisen fyysisen kuormituksen lisäyksen tulee tapahtua oireiden sallimissa rajoissa. Kuormituksen lisäämistä etukäteen määrätyllä ohjelmalla ei suositella. Kevyitä aerobisia harjoitteita suositellaan immuunipuolustuksen vahvistamiseksi ja keuhkojen toiminnan parantamiseksi. ks. erillinen kuntoutusohje
- Potilaita tulee ohjata toipumiseen liittyvässä elämäntyylin muuttumisessa (ei jaksa kuten ennen) ja muistuttaa uuden tartunnan mahdollisuudesta ja siltä suojautumisesta etenkin toipumisvaiheessa.
- Pitkäkestoista koronaa hoitavassa erityisyksikössä suositellaan olevan yleislääketieteen erikoislääkäreitä, patologeja, mikrobiologeja ja kuntoutukseen perehtyneitä ammattilaisia.
- Kontrollien tulisi olla mietitty potilaskohtaisesti oirekuvan ja vaikeusasteen mukaan, ei ennalta määrätyn jäykän protokollan mukaan
Pitkäkestoisen koronavirustaudin hoito yksityiskohtaisesti
- Kerro mitä oireita voi olla (ks kuva)
- Mitä odottaa toipumiselta:
- Toipumisaika vaihtelee, mutta suurin osa toipuu 12 viikossa
- Toipumisajan pituus tai oirekuva ei riipu taudin vaikeusasteesta
- Jos uusia oireita tulee, ne voivat vaihdella äkistikin ja eri ihmisillä eri tavalla
- Kerro oireista, jolloin tulisi hakeutua terveydenhuoltoon ja kerro mihin tulisi ottaa yhteyttä
- Jos uusia oireita ilmenee 4 viikon jälkeen sairastumisesta, kutsu kontrollikäynnille (myös etä)
- Tavallisimmat oireet ovat hengenahdistus ja väsymys.
- Oireet voivat olla yksittäisiä, moninaisia, fluktuoivia, väistyviä tai pahenevia ja voivat muuttaa muotoaan taudin pitkittyessä
- Tutkimisessa tulee huomioida fyysinen ja psyykkinen terveys, kognitio ja toimintakyky
Anamneesi:
- Varmista onko tauti vahvistettu tai todennäköinen
- Aikaisempien ja nykyisten oireiden kesto ja vaikeusaste
- Oireiden ajankohta ja muuttuminen taudin alusta alkaen
- Muut perustaudit tai aiemmat sairaudet
- Kysy miten sairaus on vaikuttanut potilaan elämään, esim. työ, vapaa-aika, elämäntyyli ja liikunta
- Keskustele potilaan omasta kokemuksesta sairauden suhteen, peloista ja kysymyksistä. Kuuntele empaattisesti ja tunnusta potilaan kokemus. Kysy eristyksen vaikutuksesta elämään.
- Älä ennusta potilaan oireiden kestoa, varsinkaan perustuen infektion vaikeusasteeseen tai sairaalassaoloon.
- Vanhuksilla koronatauti voi ilmetä kunnon heikkenemisenä, ruokahalun menetyksenä
Tutkimukset:
- Potilaiden oirekuva vaihtelee niin paljon, että sama skeema ei käy kaikille, vaan tutkimukset tulee suunnitella potilaskohtaisesti
- Kaikki potilaan oireet eivät välttämättä johdu koronataudista, mutta siihen liittyy vakaviakin komplikaatioita, jotka tulee huomioida
- Jos uusia oireita ilmenee, ota esim. pvk, krea, alat, CRP, ferritiini, BNP ja TSH harkinnan mukaan.
- Jos 12 viikkoa sairastumisen jälkeen potilaalla on edelleen hengitystieoireita, ota thx-rtg
- Pelkät lievät thx-rtg -löydökset ilman muita poikkeavuuksia (esim verikokeissa tai hapetuksessa) ei yksinään ole syy esh-lähetteelle, mutta tavallisen rtg-kuvan vajavuus kannattaa muistaa.
- Tee herkästi suorituskykytesti (esim. 1 minuutin ajan seisomaan-istumaan tuolilta) jolloin tarkkaile hengitystaajuutta, hengästymistä, sydämen sykettä ja happisaturaatiota. Huomioi kuitenkin turvallisuusseikat ennen testin tekemistä.
- Potilaille, joilla on oireita pystyasentoon liittyen (rytmihäiriöt, huimaus) mittaa verenpaine ja pulssi sekä seisten (3 min seisoma-asennossa tai 10 min jos epäily posturaalisesta hypotensiosta)
- Lähetä päivystyksellisesti erikoissairaanhoitoon, jos potilaalla on merkkejä vaarallisesta sairaudesta, esim.
- vaikea hypoksemia levossa tai rasituksessa
- merkkejä vaikeasta keuhkosairaudesta
- sydänperäistä rintakipua
- Kokonaisvaltaisen arvion jälkeen keskustele yhdessä potilaan kanssa minkälaista tukea ja hoitoa jatkossa tarvitaan
- Ohjaa omahoito ja kerro mistä omatoimiseen kuntoutukseen saa tukea (esim. avoterveydenhuollon keskitetty yksikkö, kuntoutuspalvelut tai mielialapalvelut).
- Tarvittaessa tehdään moniammatillinen arvio tuen tarpeesta
- Vaikeammissa tapauksissa lähete asiaan erikoistuneeseen keskukseen
- Tuen määrää pohtiessa tulee miettiä oirekuvan vaikutus eri elämänalueille ja muistaa että oireet voivat vaihdella ja tuen tarve samoin.
Anna tietoa omahoidosta heti ensimmäisellä kohtaamiskerralla.
- Kerro tavoista, joilla pärjätä oireiden kanssa, esim. realististen tavoitteiden asettamisesta
- Kerro että tyypillisesti toipuminen kestää kauemmin kuin muissa virusinfektioissa, mutta valtaosa paranee 4-12 viikossa.
- Kerro mihin voi ottaa yhteyttä, jos jokin oire huolestuttaa
- Kerro mistä voi hakea luotettavaa tietoa, esim. nettisivut, vertaistuki, sovellukset
- Ohjaa hakemaan apua tarvittaessa myös sosiaalipuolelta toimeentuloon tai esim. kotiapuun.
- Kehota potilasta kertomaan oireista ja niiden vaihtelevasta luonteesta myös läheisille
- Kannusta keskustelemaan työnantajan tai oppilaitoksen kanssa paluusta ja mahdollisuudesta aloittaa kevyemmin.
- Oirepäiväkirja tai siihen kehitetty sovellus saattaa auttaa oman voinnin seurannassa ja helpottaa huomaamaan myös paraneminen
- Toipumisessa tulee ottaa huomioon sekä fyysinen että psyykkinen puoli
- Kerro että yleisimpiä oireita on uupumus, hengenahdistus ja aivosumu ja nämä tulisi kuntoutumissuunnitelmassa huomioida
- Määrittele potilaskohtaisesti ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä potilaan kanssa miten usein kontrolleja tarvitaan ja millaisten oireiden vuoksi
- Mahdollisuuksien mukaan potilaalle voi tarjota kontrollia etänä tai paikan päällä hänen valintansa mukaan.
- Keskity kontrolleissa potilaalla esiintyviin oireisiin ja niiden kehitykseen ja erityisesti siihen, mitkä oireet vaikuttavat normaalielämään ja millä tavoin. Osallista potilas omaan kuntoutukseensa ja toipumiseensa
- Moniammatillisessa hoidossa etäpalaverit ammattilaisten kesken tiedon keskinäiseksi välittymiseksi parantavat ja nopeuttavat hoitoa
- Potilaan hoito tulisi mahdollisuuksien mukaan tapahtua sovitusti ja tiettyjen ammattilaisten luona eikä ainoastaan päivystyksellisesti eri henkilöillä, jolloin kokonaissuunnittelu jää helposti tekemättä.
- COVID-potilaille tulisi organisaatiossa määritellä selvät hoitotiimit tai suorat konsultaatiopolut, jotta potilaiden ei tarvitsisi jonottaa pitkiä aikoja eri alojen spesialisteille.
- Moniammatilliset koronapoliklinikat ”yhden pysähdyksen taktiikalla” joissa voidaan arvioida sekä fyysinen että psyykkinen vointi, voisivat parantaa potilaiden hoitoa ja vähentää epäselvyyksiä, jonoja ja turhia tai päällekkäisiä tutkimuksia.
- Kuntoutuksessa tarvitaan moniammatillista tiimiä, mutta erityisesti tyypillisimpiin oireisiin eri väsymykseen ja hengenahdistukseen auttavia ammattilaisia.
Voit tutustua TAYS:n pitkittyneen COVID19-oireiston avohoidon toimintamalliin täällä.
Haluatko jättää palautetta tai kehitysehdotuksia?
Terveydenhuollon ammattilainen, voit antaa meille palautetta tai kehitysehdotuksia ohjeiden sisällöstä.
Emme vastaa näihin palautteisiin henkilökohtaisesti vaan käytämme tietoja sivustomme kehittämisessä.