muokattu: 27.11.2020

Koronavirus

Keskusteluapua koronahuoliin. Maksuton Keuhkohuoli-linja on auki ma-pe klo 13-17 numerossa 0800 390 310.  Lisää tietoa tästä linkistä.

Keräämme näille sivuille tietoa aiheesta keuhkot ja koronavirus sekä muuta koronaepidemiaan liittyvää ajankohtaista asiaa.

 


Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset

Lue koronaan liittyvät usein kysytyt kysymykset ja vastaukset täältä.


Keuhkohuoli-tukilinjalta keskusteluapua korona- ja keuhkohuoliin syksyn ajan

 

Katso video ja lue lisää täältä minkälaisista asioista soittajat ovat halunneet keskustella.


Kasvomaskijulisteet

Keuhkohuoli-hankkeessa on tuotettu kasvomaskijulisteet suomeksi ja somaliksi

Kasvomaskijuliste kasvomaskijuliste

Maskisuositukset muuttuivat – oikeaoppinen käyttö tärkeää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tarkensi maskisuositustaan ja nyt käyttösuositukset on jaettu kolmeen kategoriaan: perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen. Seuraa oman sairaanhoitopiirisi ja kuntasi ohjeita siitä, missä epidemian vaiheessa oma alueesi on. Suuressa osassa Suomea ollaan kiihtymisvaiheessa, jolloin maskeja suositellaan käytettävän kaikissa tilanteissa joissa turvavälin pitäminen ei onnistu, esimerkiksi kaupassa,  kirjastossa tai liikuntahalleissa. Eri epidemian vaiheiden yksityiskohtaisemmat maskiohjeet löydät THL:n sivuilta. :

Maskin oikea käyttö on erityisen tärkeää jotta haluttu suoja saavutetaan. Katso alla olevilta videolta ohjeet maskin oikeaoppiseen pukemiseen ja riisumiseen.


 

Kasvomaskisuositus on hyvä, suuri osa hengityssairaistakin voi käyttää maskia harjoittelemalla maskin käyttöä.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n 13.8.2020 tiedotteen mukaan kasvomaskia on suositeltavaa käyttää joukkoliikennevälineissä. Mitä useampi ottaa ruuhkaisissa liikkumis- ja muissa asiointitilanteissa kasvomaskin käyttöönsä, sen suurempi suoja kanssaihmisille saavutetaan.

Kasvomaskin käyttö on pääosin hengityssairauksia sairastaville turvallista, mutta siihen voi liittyä seikkoja, jotka vaikeuttavat käyttöä.

Lue koko tiedote täältä.


Usein kysyttyä keuhkosairauksien hoidosta ja koronasta

Julkaistu 25.5.2020

Jos krooninen keuhkosairauteni pahenee, täytyykö minun mennä samalle terveysasemalle kuin koronapotilaiden?

Joskus on vaikea erottaa, onko kyseessä keuhkosairauden pahenemisvaihe vai infektio. Pitkäaikaista keuhkosairautta sairastava osaa usein arvioida, kummasta on kysymys.

Jos potilas arvelee itse, että kyseessä on esimerkiksi astman pahenemisvaihe, astmalääkitystä ja avaavaa lääkitystä on lisättävä oma-aloitteisesti. Jos astmalääkkeet ovat suihkemuotoisia, erityisesti pahenemisvaiheessa kannattaa ne ottaa tilanjatkeen kautta. Nenän hoito sarvikuonokannulla ja allergiaoireiden hoito tehokkaasti myös ehkäisevät vaikeita pahenemisvaiheita. COPD:ta sairastavien kannattaa huolehtia limantyhjennyksestä esimerkiksi ns. vesi-PEPin avulla ja liikunnalla myös tehostaa keuhkoputkien tyhjenemistä limasta. Mikäli nämä hoidot eivät auta, lääkärin etävastaanotolta tai puhelinajalla voi saada suun kautta otettavan kortisonikuurin.

https://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/poista-limaa-puhalla-pulloon

Jos kotihoito ei tehoa ja on pakko hakeutua hoitoon, valitettavasti tavallisen päivystyksen tai terveysaseman odotushuoneeseen ei voi mennä, jos on nuhaa tai yskää. Kaikki hengitystieoireiset potilaat otetaan vastaan siten kuin heillä olisi koronatautiepäily. Tämä johtuu siitä, että oireettomien koronaviruskantajien määrää ei tiedetä ja virus leviää erittäin tehokkaasti.

Uskallanko mennä ”koronaterveysasemalle”?

Niin sanotuilla ”koronaterveysasemilla” on päivystys, jossa hoidetaan keskitetysti kaikki hengitystieinfektiot viruksesta riippumatta. Näissä paikoissa henkilökunnan ja potilaiden suojautumista on tehostettu ja tiloja siivotaan ja desinfioidaan tavallista useammin.

Kaikilta ”koronaterveysasemille” tulevilta otetaan koronatesti. Jos testi on negatiivinen, potilas siirretään hoidettavaksi eri tilaan kuin koronatartunnan saaneet potilaat. Tälläkin hetkellä suurin osa infektion vuoksi hoitoon hakeutuneista sairastaa jotain muuta tautia kuin koronaa.

Varotoimet koronaviruksen torjunnassa ovat paikallaan, mutta kroonisen keuhkosairauden hoitamista ei pidä jättää väliin. Esimerkiksi paheneva astma tai keuhkoahtaumatauti ovat hoitamattomina vaarallisia sairauksia.

Miten pitkäaikaisia keuhkosairauksia hoidetaan koronapandemian aikana?

Monissa terveydenhuoltoyksiköissä on tarkat ohjeet astman ja COPD:n hoitoon sekä toimenpiteisiin pahenemisvaiheessa. Uusien keuhkosairausepäilyjen diagnosointi tapahtuu tällä hetkellä eri tavalla kuin normaalisti. Esimerkiksi spirometrioita ja hoitopaikassa tehtäviä PEF-puhalluksia vältetään koronatilanteen vuoksi.

Tällä hetkellä (25.5.) tiedossa on vain harvoja koronataudin vaikeampaan muotoon sairastuneita, joilla on perussairautena astma tai COPD. Tämä on hyvä uutinen näitä keuhkosairauksia sairastaville.


Kokemuksia koronasta – onneksi selvisin näin vähällä

Julkaistu 22.4.2020

Heräsin pääsiäissunnuntaina outoon oloon, johon en kiinnittänyt aluksi suuremmin huomiota. Päivän aikana ilmaantui lievää lihassärkyä, päänsärkyä, vilutusta ja kurkkukipua. Koska työskentelen terveydenhoitoalalla, hakeuduin koronanäytteeseen, joka yllättäen olikin positiivinen. Ensimmäinen ajatukseni oli huoli siitä, olinko oireettomana töissä ollessani tartuttanut potilaita tai työtovereita tai vapaa-ajalla muita ihmisiä. Onneksi näin ei ollut päässyt käymään. Koska oireeni olivat lieviä, jäin sairastamaan kotieristykseen yhdessä oireettoman perheeni kanssa. Lue koko tarina täältä.


THL: Jatkossa myös lieväoireiset koronatautiepäilyt testataan

Julkaistu 21.4.2020

Tähän saakka Suomessa on testattu koronataudin varalta vain sairaalahoitoa vaativat potilaat sekä kriittisillä aloilla työskentelevät, jolloin tartuntojen todellinen määrä Suomessa on todennäköisesti ilmoitettua suurempi eikä oireettomien tartuntojen määrästä  ole tietoa. Suomen laboratoriot pystyvät tällä hetkellä tekemään yli 5000 analyysia päivässä ja testauskapasiteettia kasvatetaan jatkuvasti. Testejä on tähän mennessä tehty selvästi vähemmän kuin kapasiteettia olisi.

Näytteenottoa pyritään jatkossa lisäämään siten, että tavoitteena on testata jatkossa kaikki, joilla epäillään koronavirustartuntaa. Testaukseen ohjataan kaikki potilaat, joilla on koronavirukseen sopivia oireita ja lääkärin arvion perusteella syytä epäillä tartuntaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja kriittisillä aloilla toimivat testataan edelleen herkästi. Testaamisen avulla pystytään estämään taudin leviämistä, suojaamaan riskiryhmiä, turvaamaan kriittisen henkilöstön riittävyys ja terveydenhuollon kantokyky. Lisäksi testaamisella mahdollistetaan tartuntaketjujen tehokas jäljittäminen ja luodaan epidemian kulusta mahdollisimman tarkka tilannekuva, joka mahdollistaa rajoittamistoimien välttämättömyyden sekä oikeasuhtaisuuden ja keston arvioinnin. Koronavirustestejä tehdään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla useassa laboratoriossa.


Miten erottaa siitepölyallergian oireet koronaoireista?

Julkaistu 14.4.020

Siitepölystä johtuvat oireet eroavat osittain COVID-19-koronaviruksen aiheuttamista oireista. Siitepölyallergia yleisiä oireita ovat silmien kutina ja vesinuha, jotka eivät ole tyypillisiä koronaoireita. Koronavirukseen liittyy usein myös kuume, joka ei myöskään ole allergiaoire. Siitepölyallergiasta johtuvat hengenahdistus ja yskä saattavat muistuttaa koronaoireita. Omaolo.fi-sivuston testin avulla voi selvittää, muistuttavatko omat oireet koronaoireita. Jos hengenahdistus käy hyvin tukalaksi ja kuume nousee, tulee soittaa terveyskeskukseen.


Koronatietoa eri kielillä

Julkaistu 8.4.2020

Monille sivuille on koottu ohjeita, miten omalla toiminnalla voi hidastaa koronaviruksen leviämistä ja lievittää siitä aiheutuvaa huolta. On myös tärkeää tietää, miten toimia, jos itse tai joku läheisistä sairastuu. Koronavirusta koskevaa tietoa on saatavissa nyt myös eri kielillä. Esimerkiksi THL päivittää säännöllisesti sivuilleen ohjeita eri kielillä.

THL: Ohjeita kansalaisille koronaviruksesta eri kielillä

HUS:n sivuilta löydät videoita ja muuta tietoa koronaviruksesta usealla eri kielellä.


Videolla perustietoa koronaviruksen oireista sekä tartuntojen leviämisen ehkäisemisestä

Julkaistu 8.4.2020

HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvinen kertoo videolla koronaviruksen oireiden vaihtelevuudesta ja muistuttaa koronavirustartuntojen leviämistä ehkäisevien rajoitusten noudattamisen tärkeydestä.

Video on katsottavissa eri kielillä. Löydät videon kieliversiot täältä.


Suu-nenäsuojukset, itse tehdyt kasvomaskit sekä hengityssuojainten oikea käyttö COVID-19 -epidemian aikana

Julkaistu 7.4.2020

Suu-nenäsuojukset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee suu-nenäsuojuksen käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille sekä koronavirusinfektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, esimerkiksi samassa taloudessa asuville. Suojainta suositellaan myös niille, jotka huolehtivat henkilöstä, jolla on todettu COVID-19 -tartunta. Lisäksi suojuksen käyttöä voidaan suositella oireisille henkilöille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat tartuttaa muita henkilöitä. Suojuksen avulla voidaan vähentää yskimisen ja aivastelun aiheuttamaa pisaroiden leviämistä ja siten suojata muita.  Likainen suojus voi aiheuttaa virustartunnan.  Jos päälle puettua suojusta puetaan päälle edestakaisin – päälle ja pois, sen ulkopinnasta ja käsistä voi päästä viruksia suojuksen sisäpuolelle ja hengityselimiin. Huono kunto, hengitystiesairaudet, sydän- ja verisuonitaudit ja korkea ikä, aiheuttavat sen, että suu-nenäsuojusta ei välttämättä jaksa käyttää tai terveysongelmat voivat pahentua. Vaikka suojus estää suun ja nenän koskettelun ja suojaa pisaroilta, siitä on hyötyä vain, jos sitä käyttää oikein.

Ohjeet suu-nenäsuojuksen käyttöön:

  • Pese kätesi saippualla tai desinfioi alkoholipitoisella käsidesillä ennen suojuksen laittamista kasvoille.
  • Peitä suusi ja nenäsi suojuksella huolellisesti ja varmista ettei suojuksen ja kasvojen välille jää rakoa.
  • Älä koskettele suojusta käytön aikana käsilläsi. Jos joudut näin tekemään, pese heti kätesi saippualla tai desinfioi käsidesillä.
  • Vaihda suojus heti kun se tuntuu kostealta. Laita suojain välittömästi roskiin äläkä käytä sitä uudelleen.
  • Suojain poistetaan takaosasta, koskematta suojaimen etuosaan. Hävitä suojain heti suljettuun roska-astiaan ja pese välittömästi kätesi saippualla tai alkoholipitoisella desinfiointiaineella.

Itse tehdyt kasvomaskit

Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan kasvomaskin voi tehdä omaan käyttöön, mutta itse tehty maski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta. Itse valmistettuja kasvomaskeja ei saa nimittää hengityksensuojaimiksi tai suu-nenäsuojuksiksi, sillä hengityksensuojainten ja suu-nenäsuojainten on täytettävä vaatimuksia, joilla niiden suojaavuus ja käytön turvallisuus voidaan todentaa. Itse tehdyn kasvomaskin avulla voidaan vähentää yskimisen ja aivastelun aiheuttamaa pisaroiden leviämistä ja siten suojata muita.

Tee maski ohuesta kankaasta, jolloin maskista ei tule liian tiivis.  Monikerroksinen materiaali on usein parempi kuin yksikerroksinen. Tiiviistä kankaasta tehdyssä maskissa hengitysvastus on liian suuri, jolloin suojaimen läpi ei jaksa hengittää. Liika tiiviys aiheuttaa myös hiilidioksidin määrän nousemisen liian korkeaksi hengitysilmassa. Huomioi, että kankaan pitää kestää 90 asteen pesu.

Hengityssuojaimet

Hengityssuojaimet toivotaan säästettävän ainoastaa terveydenhuollon henkilökunnan käyttöön. Hengityssuojainta tarvitaan tilanteissa, joissa syntyy poikkeavan paljon aerosoleja, esimerkiksi sairaalassa tehtävissä toimenpiteissä.

FFP2-luokan hengityksensuojain vähentää ilman aerosolipitoisuutta kymmenesosaan ympäröivästä ilmasta 95 %:lla käyttäjistä edellyttäen, että käyttäjä on koulutettu suojaimen käyttöön.

FFP3-luokan suodattava puolinaamari vähentää ilman aerosolipitoisuutta kahdeskymmenesosaan ympäröivästä ilmasta 95 %:lla käyttäjistä edellyttäen, että käyttäjät on koulutettu suojaimen käyttöön. Hengityssuojaimessa on uloshengitysventtiili, joka tekee siitä miellyttävämmän käyttää pidemmän aikaa, mutta tärkeää on huomioida, että koska uloshengitysilma pääsee ympäristöön, malli päästää ilmaan käyttäjässä olevia mahdollisia taudin aiheuttajia, ellei suojain ole luokiteltu myös suu-nenäsuojaimeksi.

Hengityssuojaimen pukemisohjeet


Aiemmin sairastettu tuberkuloosi ja koronavirus

Julkaistu 2.4.2020

Tuberkuloosin sairastaminen ei suojaa koronavirusinfektiolta. Koronavirusinfektion voi sairastaa hyvin vähäoireisena ylähengitystieinfektiona tai vaikeana, tehohoitoa vaativana keuhkotulehduksena. Keuhkotuberkuloosin seurauksena voi kehittyä suuriin ja keskikokoisiin keuhkoputkiin laajentumia (bronkiektasiat). Nämä lisäävät alttiutta sairastua keuhkoputkentulehdukseen ja keuhkokuumeeseen taudinaiheuttajasta riippumatta. Tietoa tuberkuloosin aktivoitumisesta koronavirusinfektion jälkeen ei ole vielä olemassa.

Tuberkuloosi ja koronavirus -aiheesta lisää tuberkuloosi.fi-sivustolta


Koronan vaikutukset arkeen

Julkaistu 30.3.2020

(Kuvan lähde: THL)

Riskitekijät

Muokattu 12.6.2020

Mitä useampia riskitekijöitä henkilöillä on, sitä suurempi on koronavirusinfektion vaikeampaan muotoon sairastumisen riski.

Riskitekijöitä vaikeaan koronainfektioon sairastumiselle ovat:

  • Yli 70-vuoden ikä
  • Vaikea-asteinen sydänsairaus
  • Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
  • Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
  • Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
  • Vastustuskykyä heikentävä tauti kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti
  • Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito)

Muita tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, ovat sairaalloinen ylipaino (BMI eli Body Mass Index yli 40) sekä päivittäinen tupakointi. Koronavirusinfektion vaikutuksesta raskauteen tai raskaana olevaan ei ole vielä kattavasti tietoa, mutta tämänhetkisten tietojen mukaan suurta vaaraa ei ole. Raskaana olevia suositellaan kuitenkin noudattamaan erityistä varovaisuutta ja välttämään mahdollisuuksien mukaan sosiaalisia kontakteja.


Kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen liittyen Euroopan keuhkojärjestön sivustolla

Julkaistu 26.3.2020

European Respiratory Society (ERS) on koonnut sivuilleen tavallisimpia kysymyksiä ja vastauksia keuhkosairaille uuteen Covid-19 -koronavirukseen liittyen (englanniksi). Yleisesti ERS:n ohjeet keuhkosairaille ovat:

  • Huolehdi että taloudessasi on tarvikkeita pariksi viikoksi siltä varalta, että sairastut tai joudut karanteeniin. Tämä koskee ruokaa, lääkkeitä ja kodin tarvikkeita.
  • Pysyttele kauempana ihmisistä, jotka ovat sairaita sekä sisä- että ulkotiloissa. Pyydä myös, etteivät sairaana olevat tulisi lähellesi.
  • Välttele ihmisjoukkoja
  • Älä lähde risteilylle tai lentokoneeseen
  • Pese käsiäsi usein saippualla vähintään 20 sekunnin ajan
  • Älä koske kasvoihisi, nenääsi tai silmiisi pesemättömillä käsillä
  • Jatka säännöllistä lääkitystäsi
  • Jos COVID-19 tartuntoja on alueellasi runsaasti, pysy kotona.

Suomessa matkustusta ja kokoontumista on jo rajoitettu hallituksen toimesta, joten suuri osa näistä neuvoista on tuttuja myös Suomen viranomaisten ohjeista. ERS:n sivuilla on runsaasti vastauksia monia askarruttaviin kysymyksiin, jaettuna eri luokkiin. Luokkia ovat mm yleistä, työnteko, lääkitys, lapset sekä muutamia kysymyksiä suoraan eri keuhkosairauksiin liittyen. Kysymyksiä ja vastauksia pääset katsomaan osoitteesta https://www.europeanlung.org/en/QA-covid-19


Korona ja CPAP-laite

Muokattu 12.6.2020

Jos saan koronatartunnan, miten käytän CPAP- tai APAP-laitetta?

  • Omaa CPAP-laitetta tulee käyttää myös koronavirusta sairastaessa mahdollisuuksien mukaan. Samassa taloudessa asuvilla on joka tapauksessa suurentunut riski saada koronavirus, jos sellainen on jollain samassa taloudessa todettu. CPAP-laite estää uniapneaan liittyvät hengityskatkokset sekä niistä johtuvan yöllisen hapenpuutteen. Koronavirusta sairastavalle on tärkeää saada happea. Jos muun perheen tartuntariskiä halutaan vähentää, tulisi koronavirusta sairastava eristää muusta perheestä kokonaan, jolloin myöskään CPAP-laitteen käyttö ei lisää tartuntavaaraa muille. Nukkumista erillisessä tilassa suositellaan mahdollisuuksien mukaan, mutta ei ole välttämätöntä.
  • Yksin asuvalla tartuttamisriskiä ei ole.
  • Uniapneaa sairastavan tulisi ottaa aina sairaalaan oma CPAP-laitteensa mukaan. CPAP-laitteella ei voida hoitaa koronaviruksen aiheuttamaa hengitysvajausta, mutta uniapneaan liittyvät hengityskatkokset CPAP-laite korjaa, ja siten helpottaa turvaamaan unenaikaista hapetusta. Sairaalassa CPAP-laitetta käyttävät voidaan sijoittaa erillisiin tiloihin, jolloin niihin liittyvä lisääntynyt tartuntariski vähenee.

Kannattaako käyttää CPAP-laitetta hereillä ollessa, jos on koronavirus?

Ei kannata. Siitä ei ole mitään hyötyä, koska CPAP-laite pitää ylähengitystiet auki, eikä auta varsinaiseen hengitysvajaukseen. Ylähengitystiet ovat aina auki ihmisen hereillä ollessa. Hengitys on heikoimmillaan ihmisen nukkuessa, minkä vuoksi CPAP-laite auttaa nimenomaan unenaikaisiin hengityskatkoksiin.


Perustietoa hengityssairauksista ja koronaviruksesta

Julkaistu 17.3.2020

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL seuraa tilannetta koko ajan ja ohjeistaa, miten suojautua ja toimia.
Valtioneuvoston kooste viranomaisten tiedotteista löytyy tästä.
Katso myös Helsingin Sanomien 22 ohjetta, joiden mukaan on nyt syytä toimia kotona, kaupassa ja joukkoliikenteessä sekä seuraa HS:n päivittyvää seurantaa koronavirustilanteesta.

Terveystiedotusta tehdään päivittäin ja viranomaiset antavat suositukset.

Valtakunnallinen puhelinneuvonta

Koronaviruksesta on avattu valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa koronaviruksesta. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Neuvonnan numero on 0295 535 535. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15.

Sairastuminen

Muokattu 12.6.2020

Mitä teen, jos saan oireita?

Katso ajankohtaiset ohjeet THL:n sivuilta, sillä ohjeet päivittyvät usein.

Monilla kunnilla on internetpalveluja, joissa voi tehdä palvelutarpeen arvion sähköisesti. Tällaisia ovat Terveyskylän koronabotti sekä Omaolo-palvelu.

Terveysportti: Ohjeet koronavirustaudin (COVID-19) kotihoitoon

Omaolo-palvelu: koronavirustaudin oirearvio netissä

Soita vakavista oireista esimerkiksi hengenahdistuksesta tai yleiskunnon heikkenemisestä terveyskeskukseen. Näin annamme hoitohenkilöstölle työrauhan keskittyä kaikkein vakavimpiin tapauksiin. Jos sinulla on hengityssairaus, muista että olet riskiryhmää. Älä lykkää yhteydenottoa terveyskeskukseen, jos vointisi huononee.

Milloin olen niin sairas, että pitää hakeutua hoitoon?

Jos sinulla on hengenahdistusta, joka ei mene ohi (keuhkosairautesi hoidossa käytettävillä hengitettävillä lääkkeillä) ja yleiskuntosi huononee, on syytä hakeutua hoitoon.

Miten otan yhteyttä terveydenhuoltoon?

Ole aina ensin puhelimitse yhteydessä omaan terveyskeskukseen, omaan työterveyshuoltoon tai päivystysapunumeroon 116117. Yhteydenotto-ohjeet löytyvät oman kunnan sivuilta, nämä vaihtelevat kunnittain. Hätänumero 112 on hätätilanteita varten ja tämä tulee säästää niille, jotka tarvitsevat välitöntä apua. Työnantajat ohjeistavat työpaikkakohtaisista toimintatavoista THL:n suositusten mukaan.

Terveysportti: milloin on hakeuduttava hoitoon?

Riskiryhmät

Keuhkosairauksia sairastaville koronaviruksen aiheuttama tartuntatauti voi olla vaikeampi kuin tavallinen flunssa. Keuhkosairauden vaikeusaste vaikuttaa koronavirustartunnan vaarallisuuteen. Jos astma on hyvässä hoitotasapainossa ja keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, jonka keuhkojen toimintakyky on alentunut esimerkiksi keuhkoahtaumataudin, bronkiektasian tai keuhkojensiirron vuoksi. Suurin osa todetuista infektioista on toistaiseksi ollut kuitenkin lieviä myös kroonista keuhkosairautta sairastavilla.

Vaikka keuhkosairauden vaikeusaste vaikuttaa koronavirusinfektion vaikeuteen, on ikä merkittävin riskitekijä: tähän mennessä vakavampia tapauksia on havaittu eniten yli 70-vuotiailla, korkein riski on yli 80-vuotiailla. Lapsille koronavirus on tähän mennessä aiheuttanut vain lieviä tapauksia.

Kuuluuko päivittäistä astmalääkitystä tarvitseva astmaa sairastava riskiryhmään?

Kuuluu, iästä riippumatta. Astmaa sairastava voi varautua mahdolliseen infektioon huolehtimalla astmansa hyvästä tasapainosta yleisten varotoimien lisäksi.

Onko uniapneaa sairastava riskiryhmässä?

THL:n listauksessa uniapneaa sairastava ei kuulu riskiryhmään, jos muita liitännäissairauksia ei ole.

Ovatko tupakanpolttajat riskiryhmässä?

THL:n mukaan (17.3.) tupakointi saattaa lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, sillä yleisesti ottaen tupakointi heikentää keuhkojen toimintaa. Tupakointi kannattaa lopettaa. Hengitysliiton Stumppi.fi-palvelu tarjoaa tukea lopettamiseen puhelimitse ja verkossa.

Voiko riskiryhmään kuuluva keuhkosairas selvitä lievin oirein vai joutuuko hän heti sairaalaan?

Uuden tiedon mukaan esimerkiksi hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riskitekijä koronaviruksessa, toisin kuin influenssassa. Myös astmaa sairastava voi sairastaa koronaviruksen aiheuttaman taudin lieväoireisena eikä joudu lääkärihoitoon. Vaikeaa keuhkosairautta sairastava on riskiryhmässä. Noudata saamiasi ohjeita, joiden mukaan toimia sairauden pahenemisvaiheen aikana. Hakeudu hoitoon, mikäli hengenahdistus ei mene ohi lääkkeillä.

Ennaltaehkäisy

Miten ennaltaehkäisen tartuntaa?

Parhaat keinot ehkäistä koronavirustartunta ovat hyvä käsihygienia ja maalaisjärki. Tärkeää on, että hengityssairas huolehtii yleiskunnostaan, lääkityksestään ja muusta hoidostaan terveydenhuollon ohjeiden mukaisesti.

Pese kädet saippualla vähintään 20 sekunnin ajan. Vältä kättelemistä ja yski hihaan tai paperinenäliinaan. Hävitä nenäliina välittömästi käytön jälkeen. Nämä ohjeet pätevät myös muiden tartuntatautien ehkäisyyn.

Keuhkosairauksia sairastavan tulee huolehtia omasta peruslääkityksestään lääkärin ohjeen mukaisesti. On hyvä silti tarkistaa, että kotona on kuukauden tarpeiksi lääkkeitä. Hengitettävissä lääkkeissä ei ainakaan toistaiseksi ole ollut saatavuuskatkoksia. Hengityssuojaimet eivät suojaa tartunnalta. Hengitysliitto ja Filha suosittelevat hengityssairaita ottamaan influenssa- ja pneumokokkirokotteet.

Keuhkosairauksia sairastavan kannattaa pitää huolta omasta vastustuskyvystään ja yleiskunnostaan. Aktiivinen liikunnan harrastaminen on hengityssairauksien hoidossa tärkeää. Hengitysliiton YouTube-kanavalta löydät monipuolisia liikuntavideoita, joiden avulla voit harjoitella kotona.

Muistuta läheisiäsi, että olet riskiryhmää. Heillä on siis myös syytä erityiseen varovaisuuteen.

Yleistietoa koronaviruksesta

Koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatauti voi aiheuttaa komplikaatioita hengityssairaille (eli keuhkosairaille), koska heillä keuhkojen toimintakyky on usein alentunut. Virustartunta aiheuttaa tulehduksen keuhkoissa. Koska kyseessä on virustauti, antibiootit eivät tehoa koronavirukseen eikä rokotetta ole.

Kyseessä on uusi tauti, joten tutkimustieto päivittyy jatkuvasti. Tämänhetkisen tiedon mukaan taudin itämisaika on keskimäärin 4−5 päivää, vaihteluväli voi yksilöllisesti olla 2−12 päivää. Koronaviruksen aiheuttamassa taudissa on usein lievempi ensimmäinen vaihe ja seuraavalla viikolla voi tulla pahenemisvaihe. Sairastuneiden oireita ovat olleet yskä, kuume ja siihen liittyvät lihas- ja päänsäryt sekä hengenahdistus.

Voiko oireeton ihminen tartuttaa koronaviruksen?

Kyllä periaatteessa voi, vaikka riski on tämänhetkisen (16.3.) tiedon mukaan pieni. Alkuvaiheessa virusinfektio voi ilmeisesti olla kuumeeton ja oireet voivat jonkin verran vaihdella. Myös oireettomia ja lieväoireisia tartuttajia on tullut tietoon epidemian aikana.

Ketkä voivat saada koronavirustestauksen?

Muokattu 12.6.2020

THL:n kanta (15.3.) on, että koronavirusnäytteitä otetaan oireilevilta riskiryhmiin kuuluvilta sekä heitä hoitavilta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta. Lieväoireisilta ja matkoilta palaavilta näytteitä otetaan edelleen lääkärin harkinnan mukaan. Oireettomia ei testata. Tämän linjauksen mukaan oireileva ja hengityssairautta sairastava voi saada testauksen. Ajankohtaisen tilanteen testauksista saa THL:n tai oman kunnan sivuilta.”

Nykyisin siis pyritään testaamaan kaikki kenellä on koronainfektioon viittaavia oireita, sillä tehokas testaus, tartunnanjäljitys ja eristys on tämänhetkinen taktiikka viruksen torjunnassa.

Milloin on syytä epäillä koronaa, milloin taas tavallista flunssaa? Voiko lieväoireista koronavirustartuntaa erottaa tavallisesta flunssasta?

Kysymys on hankala, sillä oireiden voimakkuus on yksilökohtaista. Oireiden perusteella et voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri. Varmuuden asiasta saa vain testaamalla.

Voiko korona aiheuttaa tuberkuloosin kaltaisia oireita?

Koronan oireet ovat samankaltaisia kuin influenssassa, mutta yskä, hengitystieoireet ja kuume ovat samanlaisia kuin monissa muissa keuhkosairauksissa. Myöskään tuberkuloosin oireet eivät ole yksistään tuberkuloosissa esiintyviä.

Kauanko koronaviruksen sairastaminen kestää?

Tällä hetkellä arvioidaan, että sairauden vaikeusasteesta riippuen toipuminen kestää päivistä viikkoihin.

Kuinka kauan koronavirus voi tarttua vielä oireiden loppumisen jälkeen?

Asiaa ei toistaiseksi tiedetä.

Voiko koronavirukseen sairastua uudelleen? Onko uudelleen sairastettu korona vaikeampi?

Tämänhetkisen käsityksen mukaan koronaviruksesta sairastunut saa immuniteetin. Tällä hetkellä ei tiedetä, kuinka pitkään immuniteetti säilyy. On mahdollista sairastua uudelleen, mutta uudelleen sairastetun taudin vaikeusastetta ei tiedetä.

Jos on raskaana, vaikuttaako koronaan altistuminen tai sairastuminen sikiöön?

Koronavirus ei tiettävästi ole tarttunut veriteitse äidistä syntymättömään lapseen. Myöskään muiden koronavirusten ( SARS ja MERS) ei ole kuvattu tarttuneen veriteitse äidistä syntymättömään lapseen.

Tuhoaako koronaviruksen aiheuttama sairaus keuhkoja?

Osalle sairastuneista koronavirus aiheuttaa laaja-alaisen keuhkokudoksen tulehduksen, joka voi aiheuttaa pysyvämpiä vauriota keuhkoihin. Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus voi jättää fibroosia eli sidekudostumista keuhkoihin myös akuutista taudista paranemisen jälkeen. Pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole tietoa.

Korona, rokotteet ja lääkitys

Muokattu 2.4.2020

Kumpi on turvallisempaa koronaviruspotilaalle, parasetamoli vai ibuprofeeni?

FIMEA:n asiantuntijoiden mukaan parasetamoli on suositeltavin vaihtoehto, mutta tulehduskipulääkkeen lyhytaikaiselle käytölle ei ole estettä. Ibuprofeenin sopivuudesta koronapotilaille on epäilyksiä, mutta näyttö on vähäistä. Parasetamoli on varmasti turvallista, joten sitä kannattaa käyttää. Jos sinulle on määrätty säännöllisesti otettava tulehduskipulääke, älä lopeta sitä kysymättä hoitavalta taholta.

Voinko käyttää kortisonilääkitystä?

Mitään lääkitystä ei pidä missään tapauksessa lopettaa omin päin, vaan noudattaa lääkärin ohjeita. Joillain astmaatikoilla saattaa olla reseptillä tarvittaessa pahenemisvaiheeseen haettava tablettikortisonikuuri. Tätä ei kannata tällä hetkellä aloittaa neuvottelematta ensin lääkärin kanssa ellei ole aivan siitä että kyseessä on juuri astman pahenemisvaihe.

Onko keuhkokuumerokotuksesta hyötyä koronaviruksen aiheuttaman keuhkokuumeen hoitoon?

Koronaan ei ole saatavissa rokotetta, sillä sen kehittäminen on vasta alussa. Vastustuskyky voi heiketä virusinfektioiden sairastamisen jälkeen, jolloin bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen voi saada herkemmin. Keuhkokuumerokote ehkäisee jälkitautina esiintyvää bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta. Keuhkokuumerokotetta suositellaan yleisesti kroonisesti keuhkosairaille.

Kannattaako ottaa astmalääkettä, jos tulee flunssaoireita?

Kyllä kannattaa lääkärin ohjeen mukaan. Astma on keuhkojen pitkäaikainen ja vaihteleva limakalvojen tulehdus, jota hoidetaan astmalääkkeillä. Astmaa on hoidettava aina omahoito-ohjeiden mukaisesti. Hoitamaton ja huonossa hoitotasapainossa oleva astma on suurempi riski terveydelle joka tilanteessa.

Voiko astmaa sairastava jättää pois kortisonilääkityksen? Vaikuttaako kortisoni koronan sairastamiseen?

Astmalääkitystä ei saa lopettaa. Se hoitaa pitkäaikaista ja vaihtelevaa keuhkojen limakalvojen tulehdusta, joka aiheutuu astmasta. Kortisonin vaikutuksesta koronavirukseen ei ole vielä laajempaa näyttöä suuntaan tai toiseen, omatoimisesti ei pidä aloittaa kortisonia tablettimuodossa ellei näin ole erikseen määrätty. Astman pahenemisvaiheessa tablettikortisoni on paikallaan pahenemisvaiheen aiheuttajasta riippumatta, joten astmaatikko voi hoitaa pahenemisvaihettaan edelleenkin kuten häntä on ohjeistettu kiinnittäen kuitenkin erityistä huomiota vointiinsa ja olemalla pahenemisvaiheen ollessa kyseessä herkästi yhteydessä terveydenhuoltoon.

Onko jotain suositeltavia lääkkeitä, joista on apua koronaan?

Toistaiseksi koronaan ei ole olemassa yleispätevää lääkityssuositusta. Lääkitykseen liittyvät asiat on selvitettävä yksilöllisesti lääkärin kanssa.

Kannattaako minun hamstrata lääkkeitä?

Ei kannata. Kotiin ei ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi. Normaali varautuminen riittää. Jos ihmiset eivät hamstraa, lääkkeitä riittää kyllä.

Lähde: Fimea

Korona, sairausloma ja poissaolo työpaikalta

Onko riskiryhmään kuuluvan käytävä töissä, jos ei ole mahdollisuutta etätyöhön?

Asia kannattaa ottaa puheeksi oman esimiehen kanssa. Tämä on työntekijän ja työnantajan välinen sopimusasia. Joissain tapauksissa voi olla mahdollista keskustella työnantajan ja työterveyshuollon kanssa yhdessä kolmikantaneuvottelussa korvaavista tavoista tehdä töitä tai työolosuhteiden muokkaamisesta.

Mitä kautta voi saada lääkäriltä sairauslomaa, jos pitää välttää terveyskeskuksessa asioimista?

Kannattaa aina olla yhteydessä myös omaan esimieheen ja selvittää, voiko poikkeustilanteessa sopia lääkärintodistuksen tarpeesta toisin. Jos työterveyshuoltosi on terveyskeskuksessa, ota yhteyttä terveyskeskukseen ja tiedustele, onko mahdollista saada asiaan ratkaisu puhelimitse. Jotkut terveysasemat ja yksityiset terveysyritykset/työterveyshuollot tarjoavat etälääkäripalveluja.

Karanteeni

Miksi altistuneiden lähipiiriä ei aseteta karanteeniin?

Lähipiiri ei ole karanteenissa koska he eivät ole olleet lähikontaktissa tartunnan saaneeseen henkilöön. Karanteeniin asetetun oireettoman henkilön lähipiiri ei ole tartuttava.

Testataanko karanteeniin asetetut henkilöt?

THL päivittää jatkuvasti testausohjeita. Tämänhetkisen (16.3.) tiedon mukaan testataan, jos heille tulee oireita. Oireettomien henkilöiden testaaminen ei anna luotettavia tuloksia tartunnasta.

Liikkumisrajoitukset

Muokattu 12.6.2020

Missä voin nyt liikkua?

Liikkumisrajoituksia on lievennetty. Nykyisin saa  50 henkilöä  olla samassa paikassa, ravintolat voivat olla auki ja yli 70v saa tavata läheisiään ulkona ja turvavälein.

Muut koronaan liittyvät huolet

Iäkkäät sukulaiset ja ystävät huolettavat, mitä teen?

Tapaamisten sijasta kannattaa pitää yhteyttä puhelimitse tai verkon kautta. Suositeltavaa on varmistaa, että läheisillä on tarpeelliset kauppa-, apteekki- ja muut vastaavat asioinnit huolehdittu. Heidän kotiovelleen voi toimittaa tarpeelliset ostokset valmiiksi.

Jos iäkkäät sukulaisesi pitävät sinnikkäästi kiinni halustaan liikkua julkisilla paikoilla, jatka keskustelua heidän kanssaan altistumisriskistä. Vetoa viranomaisten suosituksiin ja inhimilliseen huoleesi heidän puolestaan. Jokainen meistä tekee lopulta itse omat valintansa.

Mitä teen, jos koronakeskustelu alkaa ahdistaa?

THL on koonnut verkkosivuilleen ohjeita, miten voi pitää itsestään ja läheisistään huolta, jos keskustelu koronaviruksesta ahdistaa. Tärkeää on ylläpitää terveellisiä elämäntapoja ja arjen hyviä rutiineja: syödä terveellisesti, nukkua riittävästi, kuntoilla kotona tai liikkua luonnossa sekä pitää yhteyttä puhelimitse ja verkon avulla perheenjäseniin ja ystäviin.

Poikkeusolosuhteissa on normaalia tuntea surua, hämmennystä, pelkoa ja vihaa. Matalan kynnyksen kriisiapua saa muun muassa Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelimesta 09 2525 0111 ja nuorille tarkoitetusta Sekasin-chatista.

Keuhkosairautta sairastava, muista erityisesti nämä:

  • Vältä fyysisiä kontakteja muihin ihmisiin. Ota yhteyttä puhelimitse.
  • Pese kädet ja yksi hihaan.
  • Älä kättele.
  • Huolehdi lääkityksestäsi.
  • Huolehdi yleiskunnostasi.
  • Jos vointisi huononee, jää kotiin.
  • Jos hengenahdistus ei parane hengitettävillä lääkkeilläsi, ota yhteys terveydenhuoltoon.
  • Seuraa ohjeita: www.thl.fi
  • Muistuta läheisiäsi, että olet riskiryhmää.

Lähteet

Tuula Vasankari, professori, pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri, Filha ry
Miia Aro, asiantuntijylilääkäri, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, Filha ry
Tuuli Heinikari, asiantuntijylilääkäri, keuhkotautien ja allergologian erikoislääkäri, Filha ry
Tuomo Oikarainen, työterveyslääkäri
Mervi Puolanne, järjestöjohtaja, Hengitysliitto ry


Keuhkosairauksia sairastava ja koronavirus – toimi näin riskiaikoina

Julkaistu 12.3.2020

Koronavirus on syytä ottaa vakavasti, toteavat Filhan ja Hengitysliiton asiantuntijat. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL seuraa tilannetta koko ajan ja ohjeistaa, miten suojautua ja toimia, jos virukselle altistuu tai siitä sairastuu.

On hyvä, että terveystiedotusta tehdään päivittäin ja viranomaiset antavat suositukset esim. matkustuksesta ja osallistumisesta suurtapahtumiin. Jokaisen kannattaa huomioida, että ohjeet ja suositukset päivittyvät toistaiseksi joka päivä THL:n verkkosivuilla. thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

Tähän kirjoitukseen on koottu keuhkosairauksia sairastavan henkilön näkökulmasta tärkeimmät asiat, 12.3. olemassa olevan tiedon pohjalta. Parhaat keinot ehkäistä koronavirustartunta ovat hyvä käsihygienia ja maalaisjärki. Jos erilaisia asioita voi toteuttaa verkon yli etäosallistumisina, niitä kannattaa hengityssairaan suosia. Tärkeää on, että hengityssairas huolehtii yleiskunnostaan, lääkityksestään ja muusta hoidostaan terveydenhuollon ohjeiden mukaisesti.  

Miten pitää toimia, jos vointi huononee?

Mikäli vointi huononee, pitää heti jäädä kotiin lepäämään ja ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Lisäksi työnantajat ohjeistavat työpaikkakohtaisista toimintatavoista THL:n suositusten mukaan.

Keuhkosairauksia sairastavat ja ikääntyneet ovat riskiryhmässä

Keuhkosairauksia sairastaville koronaviruksen aiheuttama tartuntatauti voi olla vaikeampi kuin tavallinen flunssa. Keuhkosairauden vaikeusaste vaikuttaa koronavirustartunnan vaarallisuuteen. Jos astma on hyvässä hoitotasapainossa ja keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, jonka keuhkojen toimintakyky on alentunut esim. keuhkoahtaumataudin, bronkiektasian tai keuhkojensiirron vuoksi. Suurin osa todetuista infektioista on toistaiseksi ollut kuitenkin lieviä myös kroonista keuhkosairautta sairastavilla.

Vaikka keuhkosairauden vaikeusaste vaikuttaa koronavirusinfektion vaikeuteen,  on ikä  merkittävin riskitekijä: tähän mennessä vakavampia tapauksia on havaittu eniten yli 70-vuotiailla, korkein riski on yli 80-vuotiailla. Lapsille koronavirus on tähän mennessä aiheuttanut vain lieviä tapauksia.

Mitä keuhkosairautta sairastava voi itse tehdä?

Paras keino ennaltaehkäistä sairastumista on huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Pese kädet saippualla vähintään 20 sekunnin ajan. Vältä kättelemistä ja yski hihaan tai paperinenäliinaan. Hävitä nenäliina välittömästi käytön jälkeen. Nämä ohjeet pätevät myös muiden tartuntatautien ehkäisyyn.

Keuhkosairauksia sairastavan tulee huolehtia omasta peruslääkityksestään lääkärin ohjeen mukaisesti. On hyvä silti tarkistaa, että kotona on kuukauden tarpeiksi lääkkeitä. Hengitettävissä lääkkeissä ei ainakaan toistaiseksi ole ollut saatavuuskatkoksia. Hengityssuojaimet eivät suojaa tartunnalta. Hengitysliitto ja Filha suosittelevat hengityssairaita ottamaan influenssa- ja pneumokokkirokotteita.

Keuhkosairauksia sairastavan kannattaa pitää huolta omasta vastustuskyvystään ja yleiskunnostaan liikkumalla normaalisti. Aktiivinen liikunnan harrastaminen on hengityssairauksien hoidossa tärkeää, joten raittiissa ilmassa ulkoilu on edelleen hyvä omahoitokeino. Jokainen tekee omat ratkaisunsa siitä, miten liikkuu julkisilla paikoilla ja julkisissa tilaisuuksissa. THL päivittää jatkuvasti ohjeitaan julkisilla paikoilla liikkumisesta ja yleisötapahtumien järjestämisestä. Hengitysliiton YouTube-kanavalta löydät monipuolisia liikuntavideoita, joiden avulla voit harjoitella kotona.

Muistuta läheisiäsi, että olet riskiryhmää. Heillä on siis myös syytä erityiseen varovaisuuteen. Iäkkäitä sukulaisia ei saa jättää yksin kotiin selviytymään arjesta, mutta flunssaisena ei saa mennä iäkkäiden luokse. Sosiaalisia suhteita kannattaa vaalia esim. puhelimen ja etäyhteyksien avulla. Tervehdyksiä voi jättää myös kotiovelle.

Mistä koronaviruksessa on kyse?

Koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatauti voi aiheuttaa komplikaatioita hengityssairaille (eli keuhkosairaille), koska heillä keuhkojen toimintakyky on usein alentunut. Virustartunta aiheuttaa tulehduksen keuhkoissa. Koska kyseessä on virustauti, antibiootit eivät tehoa koronavirukseen eikä rokotetta ole.

Kyseessä on uusi tauti, joten tutkimustieto päivittyy jatkuvasti. Tämänhetkisen tiedon mukaan taudin itämisaika on keskimäärin 4−5 päivää, vaihteluväli voi yksilöllisesti olla 2−12 päivää. Koronaviruksen aiheuttamassa taudissa on usein lievempi ensimmäinen vaihe ja seuraavalla viikolla voi tulla pahenemisvaihe. Sairastuneiden oireita ovat olleet yskä, kuume ja siihen liittyvät lihas- ja päänsäryt sekä hengenahdistus.

Keuhkosairautta sairastava, muista erityisesti nämä:

  • Pese kädet.
  • Älä kättele.
  • Yski hihaan.
  • Huolehdi lääkityksestäsi. Vahvista rokoteturvaa.
  • Huolehdi yleiskunnostasi.
  • Jos vointisi huononee, jää kotiin ja ota yhteys terveyskeskukseen.
  • Seuraa ohjeita: thl.fi.
  • Muistuta läheisiäsi, että olet riskiryhmää.

Kirjoittajat

Tuula Vasankari, professori, pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri, Filha ry
Miia Aro, asiantuntijylilääkäri, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, Filha ry
Mervi Puolanne, järjestöjohtaja, Hengitysliitto ry


Löysitkö mitä etsit?
Anna meille palautetta sivun sisällöstä. Löysitkö sivulta mitä olit etsimässä? Oliko jokin asia ilmaistu epäselvästi? Emme vastaa näihin palautteisiin henkilökohtaisesti vaan käytämme tietoja sivustomme kehittämisessä.