Tänään 8.9. vietetään kansainvälistä fysioterapiapäivää. Fysioterapeutit ovat liikkeen ja liikkumisen, kuntoutuksen sekä toimintakyvyn ja terveyden edistämisen asiantuntijoita. Fysioterapeuteilla on oma tärkeä roolinsa sekä ennaltaehkäisevässä että kuntouttavassa terveydenhuollon toiminnassa, ja tämä pätee myös keuhkosairauksien moniammatilliseen ennaltaehkäisyyn, hoitoon sekä kuntoutukseen.
Keuhkosairaudet tai muut erilaiset hengityselimistön toimintaan vaikuttavat sairaudet tai vammat voivat rajoittaa työ- ja toimintakykyä sekä vaikuttaa ihmisen arkeen monin eri tavoin. Fyysisten vaikutusten lisäksi haasteita ilmenee usein myös psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin saralla. Osa vaikutuksista on suoria, ja osa seurausta esimerkiksi heikentyneen toimintakyvyn aiheuttamasta fyysisestä inaktiivisuudesta. Sairastuminen vaikuttaakin elämään aina kokonaisvaltaisesti.
Hengitysfysioterapian menetelmillä voidaan vaikuttaa suoraan hengityselimistön toimintaan ja oireiden hallintaan. Erilaisten menetelmien, harjoitteiden ja harjoitusvälineiden avulla voidaan muun muassa ylläpitää keuhkotilavuutta, tehostaa ilmanvirtausta keuhkoputkissa ja kaasujenvaihtoa keuhkorakkuloissa, helpottaa hengitystyötä, vahvistaa hengityslihaksia, tehostaa yskimistä, tukea limantyhjennystä sekä tasapainottaa yleensä sairauden myötä muuttunutta hengitysmekaniikkaa. Lisäksi hengitysfysioterapiaan kiinteästi kuuluvan liikunnallisen kuntoutuksen avulla voidaan kehittää hapenottokykyä sekä lihasvoimaa ja -massaa ja näin voidaan kumota ja ennaltaehkäistä sairauden aiheuttamia suoria tai epäsuoria vaikutuksia suorituskykyyn.
Parantunut kunto yhdessä yksilöllisen ohjauksen kanssa tukee mahdollisuuksia yleiseen fyysiseen aktiivisuuteen sekä liikunnallisuuteen, joilla taas voidaan ennaltaehkäistä useita liitännäissairauksia. Yksilöllisellä ja asiakaslähtöisellä ohjauksella autetaan asiakasta löytämään omaan arkeen sekä omiin tavoitteisiin sopivat keinot vaikuttavaan omahoitoon ja omakuntoutukseen. Näin voidaan ylläpitää arjen vaatimuksiin nähden riittävää hengitysfunktiota ja toimintakykyä sekä luodaan mahdollisuuksia aktiiviselle, rajoitteista mahdollisimman vapaalle ja oman itsensä näköiselle arjelle, sairaudesta huolimatta.
Suomessa osa keuhkosairauksia sairastavista ei ohjaudu koskaan fysioterapiaan. Kaikki eivät tietenkään tarvitse aktiivista kuntoutusta, ja nykyisessä taloustilanteessa terveydenhuollon rajallisten resurssien oikea-aikainen ja tehokas ohjautuminen on tärkeää kustannusvaikuttavuuden saavuttamiseksi. Kuntoutuksesta säästäminen aiheuttaa kuitenkin todennäköisesti ainoastaan kustannusten nousua myöhemmin muun muassa hoidontarpeen kasvun ja työkyvyttömyyden kautta.
Olisikin tärkeää, että pystyisimme tunnistamaan kuntoutusta tarvitsevat sekä siitä hyötyvät yksilöt nykyistä tehokkaammin ja tarjoamaan heille kuntoutusta oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti. Perussairauden pahenemista, sairaalahoidon tarvetta, toimintakyvyn heikkenemistä, työkyvyttömyyttä sekä liitännäissairauksien syntymistä voidaan estää ennaltaehkäisevällä kuntoutuksella. Sillä voidaan säästää rahaa, yhteiskunnan resursseja sekä kuntoutujan voimavaroja, sillä toimintakykyä on aina helpompi ylläpitää kuin kehittää. Ennaltaehkäisevään kuntoutukseen panostaminen vaatisi kuitenkin todennäköisesti nykyistä laajempaa yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien, julkisen ja yksityisen terveydenhuollon, sosiaali- ja liikuntapalveluiden, järjestöjen sekä eri ammattiryhmien välillä. Etenkin se vaatisi yhteistä näkemystä ja tahtotilaa sekä poliittisia päätöksiä päättäjiltä.
Onkin äärimmäisen tärkeää kirkastaa fysioterapian ja kuntoutuksen merkitystä osana vaikuttavaa terveydenhuoltoa, eikä siitä tule nipistää nopeiden säästöjen toivossa. Samalla myös koko kuntoutusalan täytyy jatkaa kehittymistään, ja löytää edelleen tutkimusnäyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita kuntoutusmenetelmiä sekä vaikuttavia keinoja omakuntoutuksen sekä aktiivisen elämäntavan tukemiseen. Terveyttä ja hyvinvointia tukevasta, pysyvästä elämäntapamuutoksesta saatavat hyödyt ulottuvat fyysistä toimintakykyä pidemmälle, sillä aktiivinen toimijuus omasta terveydestä huolehtimisessa tukee myös minäpystyvyyttä, mielenterveyttä, sosiaalista hyvinvointia sekä yleistä elämänlaatua.
Herkko Ryynänen, ft, TtM, Filha ry
Näkökulmia keuhkoterveyteen –blogissa julkaistaan Filhan asiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaneiden ajankohtaisia kirjoituksia keuhkoterveyden kysymyksistä.