Taas kiitosta Suomen osaamiselle: Nyt vuorossa kansallinen astmaohjelma

Julkaistu Yle.fi 2.3.2019 klo 07:15, kirjoittanut Ilpo Pajunen

Astmaohjelmasta kirjoittaa maailman arvostetuimpiin lääkietieteellisiin julkaisuihin kuuluva The Lancet, joka kehottaa muita maita ottamaan oppia Suomen saavutuksista.  Kansallinen astmaohjelma oli käynnissä 1994–2004 ja allergiaohjelma 2008–2018 pitkälti jatkoi työtä.

The Lancet muistuttaa Suomen käynnistäneen kansallisen astmaohjelmansa aikana, jolloin joka viides astmapotilas kärsi vaikeista oireista. Vuonna 2016 heitä oli enää 2–5 prosenttia potilaista. Myös sairaalapäivien määrä on vähentynyt. Tällä vuosituhannella vuoteen 2013 asti niiden määrä laski 46 prosenttia. Lasten osalta vähennys oli jopa tätä suurempi.

Tällä kaikella oli myös merkittävä taloudellinen vaikutus: vuonna 1993 astma maksoi yhteiskunnalle nykyrahaksi muutettuna 330 miljoonaa euroa vuodessa, mutta 2013 kustannus oli vain 191 miljoonaa euroa, vaikka samana aikana diagnosoitujen astmatapausten määrä nousi tasaiseen tahtiin.

Suomalainen malli merkitsi jalkatyötä

Vielä 1980-luvun lopulla suomalaiset poliklinikat ja teho-osastot olivat täynnä astmakohtauksesta kärsiviä ihmisiä, kuvailee professori, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Mika Mäkelä Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

Samoihin aikoihin kuitenkin ymmärrettiin, että astma on keuhkoputken limakalvon pinnalla oleva tulehdussairaus. Tuolloin käyttöön oli myös saatu sisäänhengitettävä kortisoni, joka tehosi hyvin astmaan.  Aiemmin käytössä olleet lääkkeet tehosivat kyllä oireisiin, mutta eivät alkusyyhyn. Keuhkolääkäri, nykyinen emeritusprofessori, Tari Haahtela pystyi osoittamaan, että aikuispotilaiden hoito kannatti aloittaa heti kortisonilla.

– Tämä oli peruskivi, jonka ansiosta Suomessa aloitettiin jo aikaisessa vaiheessa laajamittainen sisäänhengitettävän kortisonin käyttö, kertoo Mäkelä Ylen haastattelussa. Suomi oli tässä oivalluksessa ensimmäisten joukossa.

Keskeisessä asemassa oli tuonaikainen Tuberkuloosin vastustamisyhdistys, nykynimeltään Filha. Terveydenhuollon ammattilaisten yhdistyksenä Filhalle oli kehittynyt vankka osaaminen erilaisten ohjelmien läpiviemisessä. 90-luvulta lähtien yhdistyksen jäsenet alkoivat viemään astmatietoutta kaikkialle Suomeen ja kaikkiin terveyskeskuksiin. Tämän jalkatyön ansiosta jokainen ammattilainen oppi tuntemaan roolinsa ja osuutensa hoitoprosessissa. Kaikkia sidosryhmiä koulutettiin löytämään ja diagnosoimaan astma, hoitamaan astmapotilaita ja huolehtimaan, että he ottivat ajallaan lääkkeensä.

– Kansallinen astmaohjelma ei ollut yhden tai kahden ihmisen show, vaan kymmenien ihmisten yhteistyötä. He näkivät ongelman ja kokivat tehtävän tärkeäksi, toteaa Mäkelä.
Suomalaisia kuunnellaan nyt maailmalla

The Lancetissa, tai tarkkaan ottaen The Lancet Respiratory Medicinessä julkaistu artikkeli kertoo hyvin, kuinka paljon suomalaista astmaohjelmaa arvostetaan maailmalla. Moni maa on hakenut Suomesta esimerkkiä ja innostusta. Mäkelä maintsee muun muassa Etelä-Korean, Puolan ja Irlannin. Irlannin terveysministeri kävi jopa Suomessa vierailulla asian tiimoilta.
– Uskaltaisin sanoa, että jopa kymmenet maat eri puolilta maailmaa ovat osoittaneet kiinnostusta. Kansainvälisissä kokouksissa Suomen menestykseen viitataan usein, Mäkelä kertoo.

Täälläkö sitten on kaikki hyvin?

Mäkelän mukaan meillä on potilaita, jotka eivät ole täysin kunnossa. Muutamalla prosentilla on vaikeamuotoinen astma. Kaikeksi onneksi heille on tarjolla uusia biologisia lääkkeitä. Ennen jokaisessa terveyskeskuksessa oli astmahoitaja. Nykyisin hoitajilla on paljon muutakin vastuuta. Mäkelän mukaan on olemassa vaara, että kehitys kääntyy huonompaan suuntaan. Varsinkin kun resurssit ovat vähentyneet.
– Ylläpitäminenkin on aktiivista työtä, sanoo Mäkelä.

Juttu kuvineen löytyy:  Yle.fi -sivuilta

The Lancet: Respiratory Medicine

Kansallisen allergiaohjelma